Q1 KyJystä valmis

Eli ensimmäinen kvartaali KyJyä valmiina :-) Tervetuloa myös Simpuralle seuraamaan koiruuksiani, eli kaikkea mahdollista asiasta ja asian vierestä.

Viides valmis KyJyni ovat villasukat Neiti Pitkäsäärelle, pikkuneidin jalkaterä alkaa lähestyä jo äidin jalan mittaa, enää yksi numero pitää neidon erossa äidin kengistä. Talven jälkeen lienen perheen pienikenkäisin, nämä sukat on tehty mittatilaustyönä pitkään ja kapoiseen jalkaan 7veikasta 3½ puikoilla, 8 s kärkialoituksella, lopullinen silmukkamäärä 40 s.

Taas olisi siis 3½ puikot valmiina, sukellan aloituslaatikkoon penkomaan seuraavaa soveliasta uhria.

Viikonloppuna on tiedossa reissu Ouluun, opiskelujen aloituksesta tulee silloin 20 vuotta, ja kokoonnumme opiskelukavereiden kanssa muistelemaan menneitä ja suunnittelemaan tulevia. Osa porukasta on pitänyt tiiviisti yhteyttä, tapaamisia on ollut tähän asti kerran vuodessa joissa aktiivisimmat ovat käyneet jokaisessa. Itse olen ollut mukana pari kertaa kun tapaamiset ovat olleet täällä omalla paikkakunnalla, mutta nyt jätän perheeni jalkapallon pariin viikonlopuksi ja matkustan yksin pohjoiseen. Jotta maksimoin kutomisajan, olen järjestellyt matkani siten etten itse istu ratin takana ollenkaan ;-) Katsotaan millaista mutinaa puikkojen heiluttelu aiheuttaa kanssamatkustajissa!

Lankajuoksujen tuloksia ja pientä panikointia

Aivan ensiksi tervetuloa uusi lukijani, hauskaa että olet löytänyt tänne!

Neulomon Lankajuoksut päättyivät olympiatulen sammuessa, tähänkin tempaukseen minä yllytyshullu penkkiurheilija ilmottauduin. Tulokset olivat aivan omaa luokkaansa: startteja kertyi KyJy -aloituksina neljä, joista maaliin pääsi kokonaista yksi: Neiti Pitkäsäären säärystimet. Ukkokullan räpikkäät putosivat puikoilta käsipallon miesten finaalia jännittäessä, mutta lankojen päättelyn venähtäminen maanantai-iltaan aiheutti diskauksen tässä lajissa. Loput aloitukset ovatkin nyt odottelemassa kiltisti vuoroaan -ja inspiraatiota.

Mutta ensin jotain valmista, siis Räpikkäät, valmistuivat 13.8. 7veikasta 3½ puikoilla, 63 g:

Koska ne tulevat metsästyskäyttöön, värin piti olla maanläheinen, ja hyvinhän ne maastoutuvat tuon kivenkin päälle. Saaja oli tyytyväinen ja istuivat hyvin käteen, ja sehän se on tärkeintä. Sormia värkätessäni manailin tämän jäävän viimeiseksi laatuaan, tai sitten pitäisi hommata lyhyet sukkapuikot. Hmm... siinäpä olisikin ideaa!

Laskin JouluYöhön olevan 19 viikkoa, eli aikaa olisi noin viikko per työ. Tulipa taas haukattua iso pala kakkua kerralla, listallani kun komeilee villapaitaa, tunikaa, pari slipoveria... ja minulla taas on pahimmillaan aikaa kutoa vain puoli tuntia - tunti päivässä, riippuen kyytiaikatauluista, kasaantuneista kotitöistä ja muusta harrastusta häiritsevästä toiminnasta. Ja minun piti alkaa kuntokuurillekin miltei parin vuoden tauon jälkeen. Maanantaina sain lääkäriltä luvan treenaamiseen "kivun rajoissa", ja poika lupautuikin jo juoksuttamaan äitiparkaansa sulkapallokentällä kerran viikossa. Nyt yritän myös päästä ainakin osasta lääkkeitä eroon, varottelinkin jo töissä miehiä mahdollisista vierotusoireista. Lupasivat kantaa mut huoneeseeni kiukuttelemaan, jos alan äreäksi :-)

No, eiköhän tämä tästä, asia kerrallaan. Pihallakin riittää kaiveltavaa, ruukussa pelargoni "Apple Blossom" innostui viimein kukkimaan:

Mikähän on nakutellut lehdet pitsiksi? Verenpisara "Blå Monk" näyttäisi vihdoinkin tekevän edes nuppuja, odotan innolla ovatko kukat niin kauniita kuin taimipotin etiketissä. "Göteborg" sensijaan keskittyy vain haaromiseen.

Tällaisten koiruuksien ruuhkassa tällä kertaa, nyt yritän tsempata vielä itseni pyykkikorille ennen fudismatsin alkua. Tulossa olisi alle 21-vuotiaiden EM-karsinta Suomi-Liettua, oikein mukava välipala ennen eurosarjojen alkua.

"Ilman viime tippaa jäisi moni asia tekemättä"

Näin sanoi muinoin meille koneensuunnittelun proffa, ja tämä lausuma on tullut todistettua oikeaksi aivan liian usein. Kuin myös nyt tässä tempauksessa.
Tässä ihan viime hetkille (kauhun hetkiä) elänyt listani, josta voisi analysoida aloitusten edenneen pyrskähdellen. Jotain on jo valmiinakin, mutta kyllä tässä silti riittää vääntämistä.

1. Tumppuja veljenpojalle aloitettu 22.6.
2. Huivi Polusta aloitettu 22.6.
3. Liivi itselle Purosta aloitettu 23.6.
4. Slipoveri itsevärjätystä Woolista aloitettu 24.6.
5. Nuttu veljenpojalle Woolista aloitettu 26.6.
6. Lovikkaat tytölle Drops Eskimosta aloitettu 28.6.
7. Haruni lahjaksi Drops Alpacasta aloitettu 29.6.
8. Tuubi Crystalista aloitettu 29.6. valmis 7.7.
9. Löröpipa Isoveikasta aloitettu 29.6. valmis 7.7.
10. Villapaita pojalle Drops Alaska aloitettu 7.7.
11. Lapaset pojalle Drops Eskimosta aloitettu 16.7.
12. Kämmekkäät itselle Polusta aloitettu 20.7.
13. Kämmekkäät itselle 7veikasta aloitettu 22.7.
14. Sukat tytölle 7veikasta aloitettu 22.7.
15. Säärystimet tytölle 7veikasta aloitettu 29.7. valmis 5.8.
16. Pipa itselle Woolista aloitettu 29.7.
17. Tunika tytölle Tennesseestä (jos kelpaa) aloitettu 1.8.
18. Räpikkäät miehelle 7veikasta aloitettu 5.8.
19. Pannunalusia Purosta aloitettu 5.8.
20. Kämmekkäät tytölle isoveikasta aloitettu 5.8.

Tässä vielä eilisillan aloitusmaratonin tulokset:
Ukkokullan räpikkäihin ehdolla ollut lankajämä sai hyväksynnän, neidin säärystimistä sain pitkän kaapelin, joten nyt on silmukat luotu, ja resoria 1o1n 3½ puikoilla magic loopina, olkaa hyvä!

Seuraavaksi loin silmukat kämmekkäisiin, 2o2n resoria alkuun 5 puikoilla, ja tekotapa luonnollisesti magic loop:

Lopuksi vielä Puronjämästä konehuovutettu pannunalunen/patalappu isoäidinneliönä alkukierroksille:

Ja urakka on valmis! Nyt onkin valinnan vaikeutta mistä oikein jatkaisi...

Viimehetken virityksiä

KyJyn aloitusten takaraja häämöttää jo edessä, ja  nyt olen kahta aloitusta vaille valmis. Sain vihdoin inspiraation luoda silmukat neidin tunikaan, johon värit on valittu jämälankaosastolta.

Mallia on otettu kevään Modan malleista, ja jälleen kerran mitoitus, lanka ja ulkonäkö on tuunattu mieleiseksi = omiin lankoihin sopivaksi. Saapa nähdä mitä tästä väri-iloittelusta vielä tulee?

Ruutuvirkkaus -aloitus koki lopulta karun kohtalon, se päätyi purkoosin iskettyä takaisin kerälle.

Kapasta olisi tullut liian korkea, ja niitä olisi pitänyt tehdä ainakin kaksi, mikä olisi taas tarkoittanut "räpikkäiden" putoamista listalta. Ja sehän ei olisi ollut mahdollista, joten kappojen ilmestyminen ikkunaan siirtyy taas eteenpäin odottamaan parempaa mallia.

Ja on jotain valmistakin, neiti Pitkäsääri sanoi vihdoin "riittää!" joten säärystimet 7veikasta, 44 s 2o2n -mallilla nro 4 puikoilla kuluttivat valmistuttuaan lankaa 90 g. Tytär oli tyytyväinen, ja halusi jättää säärystimet kuvauksen jälkeen jalkaansa yli 20 asteen lämpötilasta huolimatta.

Tänään pitäisi järjestellä jotenkin vapaat 3½ puikot räpikkäisiin, ja laittaa alulle se viimeinenkin jämälankajuttu. Positiivisella mielellä ollaan!

Takaisin arkeen

Lomat on nyt sitten ensi vuonna taas edessäpäin, tänä aamuna kello herätti 5:00 takaisin arkeen. Muu perhe jäi vielä nukkumaan kesälomalaisten oikeudella, minä ja koirat nautimme viileästä ja märästä aamusta aamuöisen ukkosen jäljiltä.

Eilen palailimme kesälomareissulta pääkaupunkiseudulta, ja matkallahan pitää tunnetusti olla käsityö, parhaalla kaksi. Siispä menomatkalla aloittelin vihdoin virkattua kappaa, malli modattuna Modasta ja toki lanka ja koukkukin ovat ihan jotain muuta kuin ohjeessa:

Tuli todettua, että ruutuvirkkaus (varsinkaan omavaltaisesti työn edetessä muunnellusta mallista) yhdistettynä navigaattorina olemiseen Helsingin seudulla ei ole hyvä yhdistelmä. Silläpä virkkauskaan ei edennyt tuon pitemmälle, ja vielä on vakavasti harkinnassa aikaansaannoksen purkaminen. Pitänee ensin antaa pulssin tasaantua ja vähän mittailla tarkemmin. Toimintani navigaattorina ei onnistunut sen loisteliaammin, vaan loppumatkan kuuntelimme tasaista rauhallista naisääntä joka käski kääntymään risteyksistä aina 10 m risteyksen jälkeen. Tämä työ on muuten myös ensimmäinen Olympialajini.

Onneksi jälleen kerran repusta löytyi matkan pelastava kerä 7veikkaa ja soveliaat puikot, joten paluumatkalla aloittelin säärystimiä takapenkin pitkäsääriselle neidille.

Jälleen kerran magic loop, ja 2o2n joustinta väännetään kunnes pillikinttu pikkuiseni sanoo että riittää. Raitoja ei saanut täsmätä, joten aloituskohta on helppo tunnistaa. Tässä olkoon toinen Olympialajini.

Kotona aloittelin vielä pipaa itselleni itsevärjätystä Woolista, mallineule on Dropsin sivuilta, mutta toteutus riippuu langan riittävyydestä. Toistaiseksi lankaa ei ole kulunut vielä paljoa:

Kolmas Olympialajikin julistetaan täten siis avatuksi. Elokuun kuudes lähestyy aivan liian nopeasti, pientä paniikinpoikasta on jo havaittavissa tämän KyJyilijän lankakopassa!

Raportointivajetta

Vielä viikko lomaa, ja nyt jo työntyy työajatuksia mieleen. Siitä tuo otsikkokin juontaa juurensa. Nyt vain raportointivajetta potee KyJyni, olen vihdoin havahtunut siihen tosiasiaan, että aloituksiin on aikaa vain 14 päivää, tämä päivä mukaan lukien. Kun aloituksia on tilillä vasta noin puolet, ja suurin osa todellakin Aloituksia, viikonloppuna alkoi jo hieman ahdistaa. Päätin laittaa aluille kaikki ns varmat työt joihin on langat varattuina.

Perjantaina Downtown Abbey:ä katsoessani puursin parin yrityksen jälkeen puikoille Polusta kämmekkäät, joista tulee siis pari virkkaamalleni huiville:

Malli on Ravelrysta Crazy Ribs, jonka olen soveltanut omiin räpylöihini sopivaksi. Menossa 2,5 mm puikoilla vasta 15 kerrosta mallikaaviosta. Eli tämäkin on kategoriaa Aloitus.

Lauantai hujahti ohi kaupoissa kierrellessä, harvinaista meidän perheessä joten etsiskeltävääkin oli kertynyt. Tällä kertaa saimme kasaan vain nipun erilaisia esitteitä, ostospäätökset siirtyivät kotisohvalle ratkottaviksi.

Sunnuntaina lähdimme Särkänniemeen, vietimme hääpäivää kauniissa ilmassa laitteissa kieppuen. Tällä koulutuksella huvipuiston laitteet eivät vain ole pelkkää nautintoa, vaan yllätin itseni Troikan kyydissä tarkastelemasta kopan hydraulisylinterien toimintaa, laakereiden kuntoa ja sokkatappien kiinnitystä. Samalla tein riskianalyysia eri rikkotapauksiin. Ja minä kun ilkuin teininä isälleni, joka bongaili aina "mielenkiintoisia ristikkorakenteita" milloin mistäkin... Ei pääse seepra raidoistaan edes kesälomalla!
Matkallahan pitää aina olla käsityö mukana, ja kassista löytyikin kerä 7veikan Fasaania, joka on juuri sopivaa lankaa koiranulkoilutuskämmekkäiden tekoon. Kun repussa oli yllättäen sopivat pyörötkin (kuinka ollakaan, kukahan oli pakannut?) sain kutimen alkuun. Tässä päivän tulos,

näyttää hieman kapealta, mutta eiköhän nuo kotioloihin vältä. Sain myös kuskilta tilauksen "räpikkäistä", joiden suomennettiin olevan sormikkaat joista on sormet poikki. Eli siitä tuli aihe yhteen KyJyyn. Jes! Pääseeköhän ostamaan lankaa...

Illalla aloittelin vielä tyttärelle sukkia 7veikasta, ja taas mennään magic loopilla ja kärkialoituksella:

Kuten kuvasta näkyy, 3½ puikot alkavat olla töissä kiinni, ja nämä sukat nyt nippa nappa sai alkuun lyhyillä pyöröillä. Vielä pitäisi parit kaapelit kaivella säärystimiin, niihin "räpikkäisiin" ja kenties lapasiinkin, tai pitää siirrellä näitä aloituksia yhdelle kaapelille. Näyttää taas vähän valoisammalta!

Melkein valmista

Olemme kotiutuneet vajaan viikon lomareissulta, pyykkivuori on nyt selätetty ja paluu arkeen tapahtunut. Sillä poikkeamalla tosin, että mulla on vielä kaksi viikkoa lomailua jäljellä :-)

Kutimet kulkivat mukana reissussakin, autossa istuessa oli hyvää aikaa kutoa, veljenpojan nuttu oli työn alla pitkillä siirtymillä ja luppoaikana, ja nyt on takakappale melkein valmis:

Hidasta kudottavaa tiuhoine palmikkokiertoineen ja jatkettuine helmineuleineen ohuehkosta langasta.

Auton hanskalokerossa odotti lyhyiden siirtymien käsityö (ukkokulta murahti, et "oot sitten löytänyt tällekin jotain hyötykäyttöä") eli "mother of bride -shawl" tai millä nimellä tuo missäkin tunnetaan. Mulla menossa Polusta nelosen koukulla:

Melkein valmis tämäkin, eli lanka loppui kesken rivin. Toinen kerä paprikan väristä Polkua odottaa muuntumista kämmekkäiksi, ja siitä jämälangasta virkkaan sitten huivin valmiiksi. Tuosta kuvasta ei valitettavasti näy kuin vähän huivin muotoa, malli on tosi helppo ja koukuttava, tästä on tulossa itselleni syksyksi huivi.

Yksi aloitus on saatu aluillekin, huovutetut lapaset pojalle:

Väri ei ole ihan noin mintunvihreä kuin kuvassa, pojan itse valitsema kuitenkin.

Lomareissulla kävin tyttären kanssa toivioretkellä tällaisessa Lanterin torpan puodissa, jossa myynnissä oli kaikenlaista pellavasta tehtyä vaatteista koruihin. Onneksi aitta oli pieni ja täynnä väkeä, joten ei tullut sorruttua suurempiin hankintoihin. Upea paikka!



Ja vielä se perinteinen lomakuva, tässä nuorin koiraherra lempipuuhassaan:

Nyt odottelen vielä inspiraatiota loppujen KyJy -töiden aloittamiseen, ne virkatut kapat ei enää tunnukaan niin hyvältä ajatukselta, varsinkaan valkoisesta langasta... vai onkohan tämä vain laiskuutta?