Työt kutsuvat jälleen ensi viikolla, loman loppu on vietetty ihan kotioloissa pihahommissa tai perillisiä kuskatessa. Olen nauttinut säistä, ei ole liian kuumaa jolloin pihalla puuhastelu ja koiralenkit ovat nautinto eikä tuskastuttavan hikistä hommaa.
Starttasin Kyjyn pelin henkeen kuuluvasti juhannuksena, ja tällä kertaa olen muuttanut taktiikkaani täysin. Aiemmin panostin aloituksiin, survoin "pakolliset" aloitukset puikoille niin nopeasti kuin mahdollista (puikkojen riittävyyden rajoissa) ja kilkuttelin niitä sitten yksi kerrallaan valmiiksi. Yhtään kyjyä en ole onnistunut viemään läpi, suurimpana syynä on ollut suunnaton luottamus omaan käytettävissä olevaan aikaan ja kutomisnopeuteen. Ei olisi kannattanut... Tänä vuonna kokeilen "tasaisen vauhdin taulukon menetelmää": olen jakanut aloitukset tasaisesti aikarajojen suhteessa, ja töitä lähtee liikkeelle tasaiseen tahtiin. Sitten tehdään mitä huvittaa. Edellisistä vuosista poiketen en ole myöskään tehnyt tarkkaa listaa etukäteen, kymmenen tärppiä on listalla ja lista täydentyy sitten aloitusten mukaan.
Kunnian ensimmäisestä Kyjystä saivat jaetusti koiraherrojen uudet snoodit. Vanhat spanielien ruokailuhuput olivat collegehousun lahkeesta pätkäistyt, ja nykyiset käyttäjät olivat tuunanneet ne "hieman" pitsisempään muotoon. Huput olivat jo kovin löysät eivätkä pysyneet päässä ruokailun aikana, ja herrat olivatkin oppineet pudottamaan ne ensin kupin ympärille, jonka jälkeen korvat sai kivasti sekoitettua nappuloiden joukkoon. Nappula-kuola -kombinaatiota saakin sitten tovin putsata korvakarvoista.... mrrr! Prismassa oli kivasti alennuksessa Novitan vanhaa Bambua iloisissa pastellisävyissä, poika valitsi värit ja äiti hamstrasi lankaa ettei vaan lopu kesken. Pientä surffailua englantilaisilla koirasivuilla, sillä siellä näitä lurppakorvia riittää ja ajatus snoodin toteutuksesta kirkastui. Ensin resoria 2o2n sopivasti, ja loppu sileää nelosen pyöröillä. Jotta homma olisi tasapuolista, molemmat huput valmistuivat magic loopina, ja raidoitukset tehtiin lapsityövoiman toimiessa satunnaislukugeneraattorina. Lopuksi virkkasin vielä ripustuslenkin. Harry ihastui huppuunsa niin, että halusi välttämättä poseerata lelu suussa.
Joen snood, Novita Bambu, puikot 4, 56 g
Harryn snood, Novita Bambu, puikot 4, 56 g
Seuraavaksi sitten jämälankojen kimppuun. Ullasta löytyi ohje selänpesimelle johon sai kivasti upotettua Kotiväkeä ja Safrania. Nelosen pyöröillä kaksinkertaisesta langasta tämä valmistui nopeasti kesälomareissun jälkeen. Lankojen päättely (kokonaista kaksi!!) ei ollut kuitenkaan yhtä sujuvaa, joten pesin valmistui 2 min ennen kuvan ottoa tänään. Käyttökokemuksia ei siis vielä ole, epäilen itselleni hieman liian pehmeäksi, mutta käyttäjä kyllä löytyy samasta taloudesta. Voi olla, että näitä valmistuu toinenkin Kyjyn tiimoilta.
Selänpesin Novita Kotiväki ja Drops Safran, puikot 4, 71 g
Lomamatkalle lähti mukaan kassillinen Drops Safrania, 3½ puikot sekä pinaattitunikan ohje. Ohje oli kirjoitettu niitä varten, jotka lukevat koko ohjeen huolellisesti alusta loppuun ennen aloittamista, eli ei minulle. Onneksi Neulomon vanhoissa viestiketjuissa oli vinkattu tästä, joten osasin excelöidä ohjeen ennen prklöintiä. Mukaan lähti siis 4 arkkia excel-taulukkoa johon olin kääntänyt ohjeen lisäykset ja vähennykset kerros kerrokselta. Helpotti, ja oli kätevä seurata tunikan etenemistä kun viivaili yli kudottuja rivejä. Ajomatkaa kertyi melkein 1700 km, joten kerrankin oli aikaa kutoa. Sovittelu oli odotetusti mahdotonta, mutta en antanut sen haitata. Tämä oli ensimmäinen top-down -työni, eikä tule kyllä jäämään viimeiseksi. Ihan mahtavaa kun ei tule saumoja, ja työ valmistuu kuin itsestään! Paitsi, että ei ole vielä valmis kun olisi kolme langanpäätä pääteltävänä...
Pinaattitunika odottaa päättelykeijun käyntiä.
Sitten ihan rehellisiä Aloituksia. Nämä täyttävät aloituksen määritelmän "5 kerrosta", ja on tehty tasaisen vauhdin taulukkoni mukaisesti. Nämä ovat ihan suunniteltuja juttuja tärppilistalta eikä mitään päähänpistoja, mutta toteutuksen aika tulee hieman myöhemmin.
Elfe -raidoitetut sukat ihastuttivat Tikuttimen blogissa huhtikuussa, ja sukkakateuden riivaamana minäkin halusin omat Elfe-sukat. Näistä tulee eripariset kotisukat lankana SJY:ltäni saama Pikkusisko.
Ja ohuet säärenlämmittimet syksyn koiralenkeille Lidlin sukkalangasta. Sininen ei ole mun värini, mutta tässä tarkoituksessa menee oikein mainiosti. Knittarin 2½ pyöröt olivat mulle pienoinen pettymys, kädet kestäisi kutoa näillä paremmin kuin metallisilla, kaapeli on hyvä, mutta kaapelin ja puikon välinen liitoskohta ei ole jouheva ja tökkii koko ajan silmukoihin. Mutta eiköhän näillä yhdet säärystimet saa nitkutettua.
Seitsemäs aloitus on jo puikoilla mutta ei vielä 5 kerroksen mittainen joten siitä ei ole vielä raportoitavaa. Viikonlopun jälkeen sitten ehkä enemmän!