Takaisin arkeen

Lomat on nyt sitten ensi vuonna taas edessäpäin, tänä aamuna kello herätti 5:00 takaisin arkeen. Muu perhe jäi vielä nukkumaan kesälomalaisten oikeudella, minä ja koirat nautimme viileästä ja märästä aamusta aamuöisen ukkosen jäljiltä.

Eilen palailimme kesälomareissulta pääkaupunkiseudulta, ja matkallahan pitää tunnetusti olla käsityö, parhaalla kaksi. Siispä menomatkalla aloittelin vihdoin virkattua kappaa, malli modattuna Modasta ja toki lanka ja koukkukin ovat ihan jotain muuta kuin ohjeessa:

Tuli todettua, että ruutuvirkkaus (varsinkaan omavaltaisesti työn edetessä muunnellusta mallista) yhdistettynä navigaattorina olemiseen Helsingin seudulla ei ole hyvä yhdistelmä. Silläpä virkkauskaan ei edennyt tuon pitemmälle, ja vielä on vakavasti harkinnassa aikaansaannoksen purkaminen. Pitänee ensin antaa pulssin tasaantua ja vähän mittailla tarkemmin. Toimintani navigaattorina ei onnistunut sen loisteliaammin, vaan loppumatkan kuuntelimme tasaista rauhallista naisääntä joka käski kääntymään risteyksistä aina 10 m risteyksen jälkeen. Tämä työ on muuten myös ensimmäinen Olympialajini.

Onneksi jälleen kerran repusta löytyi matkan pelastava kerä 7veikkaa ja soveliaat puikot, joten paluumatkalla aloittelin säärystimiä takapenkin pitkäsääriselle neidille.

Jälleen kerran magic loop, ja 2o2n joustinta väännetään kunnes pillikinttu pikkuiseni sanoo että riittää. Raitoja ei saanut täsmätä, joten aloituskohta on helppo tunnistaa. Tässä olkoon toinen Olympialajini.

Kotona aloittelin vielä pipaa itselleni itsevärjätystä Woolista, mallineule on Dropsin sivuilta, mutta toteutus riippuu langan riittävyydestä. Toistaiseksi lankaa ei ole kulunut vielä paljoa:

Kolmas Olympialajikin julistetaan täten siis avatuksi. Elokuun kuudes lähestyy aivan liian nopeasti, pientä paniikinpoikasta on jo havaittavissa tämän KyJyilijän lankakopassa!

Raportointivajetta

Vielä viikko lomaa, ja nyt jo työntyy työajatuksia mieleen. Siitä tuo otsikkokin juontaa juurensa. Nyt vain raportointivajetta potee KyJyni, olen vihdoin havahtunut siihen tosiasiaan, että aloituksiin on aikaa vain 14 päivää, tämä päivä mukaan lukien. Kun aloituksia on tilillä vasta noin puolet, ja suurin osa todellakin Aloituksia, viikonloppuna alkoi jo hieman ahdistaa. Päätin laittaa aluille kaikki ns varmat työt joihin on langat varattuina.

Perjantaina Downtown Abbey:ä katsoessani puursin parin yrityksen jälkeen puikoille Polusta kämmekkäät, joista tulee siis pari virkkaamalleni huiville:

Malli on Ravelrysta Crazy Ribs, jonka olen soveltanut omiin räpylöihini sopivaksi. Menossa 2,5 mm puikoilla vasta 15 kerrosta mallikaaviosta. Eli tämäkin on kategoriaa Aloitus.

Lauantai hujahti ohi kaupoissa kierrellessä, harvinaista meidän perheessä joten etsiskeltävääkin oli kertynyt. Tällä kertaa saimme kasaan vain nipun erilaisia esitteitä, ostospäätökset siirtyivät kotisohvalle ratkottaviksi.

Sunnuntaina lähdimme Särkänniemeen, vietimme hääpäivää kauniissa ilmassa laitteissa kieppuen. Tällä koulutuksella huvipuiston laitteet eivät vain ole pelkkää nautintoa, vaan yllätin itseni Troikan kyydissä tarkastelemasta kopan hydraulisylinterien toimintaa, laakereiden kuntoa ja sokkatappien kiinnitystä. Samalla tein riskianalyysia eri rikkotapauksiin. Ja minä kun ilkuin teininä isälleni, joka bongaili aina "mielenkiintoisia ristikkorakenteita" milloin mistäkin... Ei pääse seepra raidoistaan edes kesälomalla!
Matkallahan pitää aina olla käsityö mukana, ja kassista löytyikin kerä 7veikan Fasaania, joka on juuri sopivaa lankaa koiranulkoilutuskämmekkäiden tekoon. Kun repussa oli yllättäen sopivat pyörötkin (kuinka ollakaan, kukahan oli pakannut?) sain kutimen alkuun. Tässä päivän tulos,

näyttää hieman kapealta, mutta eiköhän nuo kotioloihin vältä. Sain myös kuskilta tilauksen "räpikkäistä", joiden suomennettiin olevan sormikkaat joista on sormet poikki. Eli siitä tuli aihe yhteen KyJyyn. Jes! Pääseeköhän ostamaan lankaa...

Illalla aloittelin vielä tyttärelle sukkia 7veikasta, ja taas mennään magic loopilla ja kärkialoituksella:

Kuten kuvasta näkyy, 3½ puikot alkavat olla töissä kiinni, ja nämä sukat nyt nippa nappa sai alkuun lyhyillä pyöröillä. Vielä pitäisi parit kaapelit kaivella säärystimiin, niihin "räpikkäisiin" ja kenties lapasiinkin, tai pitää siirrellä näitä aloituksia yhdelle kaapelille. Näyttää taas vähän valoisammalta!

Melkein valmista

Olemme kotiutuneet vajaan viikon lomareissulta, pyykkivuori on nyt selätetty ja paluu arkeen tapahtunut. Sillä poikkeamalla tosin, että mulla on vielä kaksi viikkoa lomailua jäljellä :-)

Kutimet kulkivat mukana reissussakin, autossa istuessa oli hyvää aikaa kutoa, veljenpojan nuttu oli työn alla pitkillä siirtymillä ja luppoaikana, ja nyt on takakappale melkein valmis:

Hidasta kudottavaa tiuhoine palmikkokiertoineen ja jatkettuine helmineuleineen ohuehkosta langasta.

Auton hanskalokerossa odotti lyhyiden siirtymien käsityö (ukkokulta murahti, et "oot sitten löytänyt tällekin jotain hyötykäyttöä") eli "mother of bride -shawl" tai millä nimellä tuo missäkin tunnetaan. Mulla menossa Polusta nelosen koukulla:

Melkein valmis tämäkin, eli lanka loppui kesken rivin. Toinen kerä paprikan väristä Polkua odottaa muuntumista kämmekkäiksi, ja siitä jämälangasta virkkaan sitten huivin valmiiksi. Tuosta kuvasta ei valitettavasti näy kuin vähän huivin muotoa, malli on tosi helppo ja koukuttava, tästä on tulossa itselleni syksyksi huivi.

Yksi aloitus on saatu aluillekin, huovutetut lapaset pojalle:

Väri ei ole ihan noin mintunvihreä kuin kuvassa, pojan itse valitsema kuitenkin.

Lomareissulla kävin tyttären kanssa toivioretkellä tällaisessa Lanterin torpan puodissa, jossa myynnissä oli kaikenlaista pellavasta tehtyä vaatteista koruihin. Onneksi aitta oli pieni ja täynnä väkeä, joten ei tullut sorruttua suurempiin hankintoihin. Upea paikka!



Ja vielä se perinteinen lomakuva, tässä nuorin koiraherra lempipuuhassaan:

Nyt odottelen vielä inspiraatiota loppujen KyJy -töiden aloittamiseen, ne virkatut kapat ei enää tunnukaan niin hyvältä ajatukselta, varsinkaan valkoisesta langasta... vai onkohan tämä vain laiskuutta?

KyJy -aloitukset puolessa välissä

Tämä aamu alkoi hiostavana, yöllä rankat sadekuurot piiskasivat pihaa ja edelleen kuumeileva neiti piti muuten hereillä. Klo 3:20 hän kyseli huolestuneena, että "haittaakse et mä tein veljestä elokuvan?" No ei haittaa, parasetamolilla saatiin taas kuume laskemaan ja elokuvan teko unohtumaan. Päivystyksestä lohduttelivat, että tämä kesäflunssa voi kestää viisikin päivää.

Eilen kuumeilujen välissä neiti suvaitsi toimia hetken valokuvamallina, jotta ensimmäiset valmistuneet KyJyt saatiin ikuistettua oikeassa ympäristössään. Tässä siis tuubi ja löröpipa:

Puuttuu enää pakkaset ;-) Huomasin muutenkin KyJyni kovin villavoittoisiksi, tässä todiste kymmenennestä aloituksesta, huppari pojalle SK 2012 mallin mukaan:

Vielä on pitkä matka 160 cm pojan paidaksi, aloituksena taskunpohja,  alla laskutoimenpiteitä jolla lanka ja malli saataisiin edes jotenkin täsmäämään. Ekasta yrityksestä olisi tullut noin 1,3 -kertainen koko...
Kiertelin aamulla kameran kanssa tarkistelemassa sadekuurojen jälkiä, kukat olivat vain virkistyneet yöllisestä sateesta. Tämä pioni kukkii ensimmäistä kertaa, kolme kukkaa aukesivat sateessa

Liljat kukkivat komeasti palavan rakkauden ja punapäivänkakkaran ympäröimänä, takana häämöttää maitokello

Hansaruusut aloittavat kukintaa

Ja hortensia rehottaa kiviportailla

Löysin kierroksen lopulla jonkin uuden lajinkin kukkapenkistä, mistä lie tuonne löytänytkin?Lajitunnistus on vielä kesken, mutta värit ja muoto ovat kauniit:

Eilen pakastin kesän ekat mansikat, 10 kg on nyt purkitettu talven varalle. Minussa taitaa asua pieni huovismainen hamsteri, joka varustautuu talven varalle "villavaattein ja säilykkein".

KyJy n:o 9 aloitettu

Viikko vierähti ihan huomaamatta töiden parissa, lapset lomailivat mummolassa ja illat ihmettelimme ukkokullan kanssa hiljaista taloa. Sain kitkemisurakkani päätökseen, mutta KyJy -työt eivät juuri edenneet. Kaupassa oli outoa käydä, kun kärryt eivät täyttyneetkään ruoasta, vaan kärryissä kökötti yksi yksinäinen lihapaketti.
Lapset vietiin mummolaan sunnuntai-iltana, ja menomatkalla sain tehtyä neidin toiveiden mukaisen tuubihuivin Crystalista, tämä odottaa suurta inspiraatiota lankojen päättelyyn:

Sunnuntai-illalla Espanjan voittoa jännittäessä sain puserrettua Puro -liivini viimeistelyä (=olkasaumojen ompelu ja resorien teko) vaille valmiiksi:

Tiistaina sain harhautettua ukkokullan ajamaan Titityyn kautta, jotta sain hankittua "ihan välttämättömät" lyhyet kaapelit ja lyhyet kutosen päät "löröpipan" tekoa varten. Inhoan sukkapuikkoja, ja pitkät kaapelit alkavat olla kiinni muissa töissä. Löröpipaa pääsin tekemään uusilla puikoillani vasta eilen, kun lapset palautettiin lomaltaan, ja tytär makasi kuumeessa sohvalla. Katsoimme Pokka pitää ja Downton Abbeyta jotta kuumepotilaan aika kuluisi, ja sehän oli mitä mainioin syy heilutella vähän puikkoja. Nyt pipalla alkaa olla tarpeeksi mittaa, ja pääsen kavennuskerroksiin, kuvassa kudottuna vasta puolet:

Jos olisin vähänkään fiksu, laittaisin nyt vihdoinkin puikoille ne listani isoimmat työt, vaikka näitä pieniä onkin niin mukava tehdä isoilla puikoilla nopeasti valmiiksi! Nyt kutsuu pyykkivuori selvittäjäänsä.