Kyjy -mikä ihana tekosyy ostaa lankaa!

Posket punottavat vieläkin häpeästä - tai innostuksesta, klikkailin nimittäin "lähi"siwaan reilun kilon lankaa Novitan nettikaupasta. Kun halvalla sai ja tarve oli, totta kai. Siihen romuttui lopullisesti ideani kyjyilyyn lankavaraston turvin, ja suttuiset kännykkäkuvat luovat tässä vähän samaa fiilistä kuin seiskalehden lukijoiden julkkisbongauskuvat: nyt ollaan nolouden alkulähteillä, lankaa jo ennestään pursuilevien tynnyreiden päällä.

Tiukan paketin sisällä pilkotti jo yllätys, en tilannut lehtiä, mutta 7veikka-lehti komeili silti paketin päällä. Iloinen yllätys vaikka minulla tuo lehti jo olikin, sillä tälle kyllä löytyy ottaja!

Paketin avattuani siitä löytyikin kaksi lehteä, ja tätä asustelehteä minulla ei vielä ollut, kiitokset Novitalle! Innostuksissani näköjään kamerakin oli väärin päin...

Tässä ovat sitten syntipukit koko tilaukseen: veljeni vaimoke pyysi minua tekemään itselleen pitsijakun, alkuperäinen malli oli Novitan vanhaa Bambua. Ahkeran nettisurffailun ja räveltämöitsemisen jälkeen päädyin kaste -lankaan jota ei sitten enää kaupoista löytynytkään. Novitan nettikaupassa oli ja vielä poistohintaan, ja kun lankamenekki oli hieman epävarma, päädyin tilaamaan sitä kahdeksan kerää. Jospa riittäisi M-kokoon?

Ja koska yli viidenkympin tilaukset toimitetaan ilmaiseksi lähimmän matkahuollon toimipisteeseen, sisäinen Sulo Wilénini kliksutteli surutta lankaa laariin. Ensin kaksi kerää uutta bambua kyjy-virkkauksiin täydennykseksi, sitten hyödynnettiin raitalankakamppis kelta-mustaan raitalankaan (Borussia Dortmundin värit...) ja väriterapiaksi tuota riemunkirjavaa raitaveikkaa. Tilaus jäi harmittavasti hieman alle 50 €, joten bongasin vielä kerän Nalle taikaa poistoväreissä, samaa väriterapiateemaa jatkaen. Eli tämähän jäi henkisesti plussan puolelle, kun kaikki langat oli tarjouksessa ja toimituskin ihan ilmainen :P

En tiedä mitä terapiaa tässä kohta tarvitsee, mutta eipähän kyjy jää ainakaan langasta kiinni. Nyt vain pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja nitkutella nuo aloitukset parempaan kuosiin. Yksi uusi aloittelu olisi vielä paria varvia vaille vaaditut 5 kierrosta, jotta pääsisin sen kirjaamaan. Onneksi edessä on viikonloppu, lauantain olen jopa hetken yksin kotona. Jospa sitä silloin...

aiqw eiku vähä b eli lisää aloituksia

Kätevä emäntä osaa hyödyntää pienimmätkin hiljaiset hetket, eli nyt muun perheen jalkapalloillessa on rauhallinen tuokio istahtaa bloggaamaan kyjy-aloitukset ajan tasalle. Karmeassa siivossa olevat vessat tai suolammessa pulikoineen koiran perässä valuva turvevesi ei nyt järkytä mielenrauhaa, first things first sanos tehostamiskonsultti. Siis ensin sukellus projektitynnyriin, kamera kaulaan ja pihalle.

Projektipussukat odottavat sisällön julkistamista.

Pinkissä kassissa majailee kyjy #6, jakkaran päällinen Novitan kasteesta ja bambusta. Malli on oma kehitelmä, joten tässä voi vielä tapahtua kaikenlaista... virkataan koukulla n:o 4, joka ehti jo kuvausten tuoksinassa kadotakin hetkeksi. Lanka on tietenkin varta vasten ostettu, ja nyt jänskättää riittääkö se, sillä kaupasta tätä ei enää löydy. Vetäydyn seuraavaksi puntaroinnin ja laskutoimitusten pariin.

Sinisen kassin asukista tulee isona Revontuli-huivi vironvillasta, aloituksena eka kaavio.

Vihreän kassin vihreä tekele on otsikon jo vihjaama sukkakudin, olen joskus luvannut kutoa neidille tästä langasta sukat, ja nyt tuli aika lunastaa lupaus. Aloitus on minimi 5 kerrosta kärkialoituksella, malli tulee olemaan Novitan sukkalehden mallia b muistuttavahko. Jatkuu syksymmällä kun paksu villalanka tuntuu taas kivalta kutoa.

Lopuksi päivän puutarhakuvat, tässä näkymä rinteen valmiiksi rehottavaan osaan, siis siihen missä kasvaa muutakin kuin voikukkaa.

Valitettavasti pieni kuva ei tuo kaikkia vaaleimpia sävyjä oikein esille, mutta tässä on sitä runsautta josta tämä täti tykkää. En siis ole betonikiveys+pallotuija -minimalismin kannattajia omalla pihallani, muualle se kyllä sopiikin.

Ja tämä hörhellys on kärhö "Piilu", taas jännitettävää ensi kevääksi miten talvehtiminen sujuu. 

Pihahommat ovat nyt joutuneet pakosti olemaan hieman kevyemmällä, invalidikäteni ei pidä yli 20 C lämpötiloista ja nyt on kuukauden verran pitänyt yöksi turvautua jo kipulääkkeisiin. Peikkona on että kipu jää taas päälle, mikä ei olisi lainkaan mukava asia. Mutta yritän malttaa mieleni ja pitää varani, etten joudu palaamaan jatkuvaan lääkitykseen. 

Kyjy-aloitusten ensimmäinen deadline on 24 päivän päässä, hieman pitäisi urakoida ettei tempaus tyssää heti ekalle kierrokselle. Viileämpiä kelejä odotellessa...

Valmista tai ainakin jotain vähän sinnepäin

Kyjy-aloitukset etenevät verkkaisesti, mutta eteneepä kuitenkin. Tällä hetkellä 7 kyjyä on saatu ainakin alkuun, kolme valmiiksi ja loput ovat sitten sillä välillä.

Helle saa outoja juttuja aikaan, onko pilarituijalla vilu, vai miksi sillä on pipa päässä?

Kyjy # 3: 2 € pipa On line Supersocke 100, väri candy color

37 g, 120 s, puikot 2½

Tämä ei yksinään täytä kyjy-työn vaatimuksia joten tälle työstetään vielä jossain vaiheessa jotain kaveriksi. Mutta aloitukseksi vähintäänkin riittävä, kirjattu kyjy #3:ksi.

Olen pitkin heinäkuuta siirtänyt tuivioita yhden penkereen juurelta toisen penkereen peitoksi. Nämä ressukat ovat viisi vuotta kärsineet pihan auraajan syytämistä lumikasoista. Joka syksy olemme katsoneet lumikasoille paremman kasauspaikan, mutta talven tullen lumi on kuitenkin jossain vaiheessa työnnetty traktorilla havujen päälle. Nyt ne on siirretty rauhaisampaan paikkaan, samoin viisi eloon jäänyttä katajaa. Kesä-/matkakäsityönä vääntämäni pitsiliina näytti jopa ihan hyvältä tuivion päällä.

Pitsiliina Novita Kotiväestä, koukku 2

Tämä kuuluu sarjaan "kohtalonsa odottajat", alkuperäinen ajatus oli tuhota Kotiväki-keriä ja virkata tälläisia 6-8 kpl ruokapöytään, mutta hyvä kun sain tämän yhden väsättyä. Nyt tämä odottaa seuraavan tablettiprojektini etenemistä, kts. edellinen postaus. Jos lanka riittää, tämä saa jäädä pyörimään, mutta jos lanka loppuu kesken, tämä menee purkuun saman tien. Silläpä en ole edes punninnut tätä liinaa.

Tällä kertaa viikon puutarhakuvana olkoon sormustinkukan upea kukinto. 

Tämän toivoisin leviävän rinteeseen, josta olen nyt kaivanut katajat suojaisampaan paikkaan. Seuraavaksi siirrän villiviinin, joka ei ihan niin tehokkaasti kattanutkaan maata kuin kuvittelin. Tai peittäähän se kyllä, mutta päästää läpi kaikki voikukat ja leskenlehdet kateyrityksistä huolimatta. Perkaan penkin perusteellisesti ja istutan siihen villisti leviäviä perennoja "paraatipenkistäni", tavoitteena cottage garden -tyylinen kukkameri. Ja lopputulos on todennäköisesti villisti leviävä voikukkameri, jossa seassa pilkottaa pari ohdaketta... ;D

Tänä viikonloppuna saamme nauttia rallihumusta, ilmatila on täynnä helikoptereita ja iloinen rallikansa täyttää lähiympäristön. Osa porukasta vaikuttaa kyllä siltä että ei ole päässyt yhdellekään pikikselle, mutta mitäpä pienistä!

Tyylikkäänä syksyyn

Jatketaanpa kyjyjen bloggailua, on taas päivän kuumin hetki ja naapurissa rippijuhlat, joten nyt on parasta pysytellä koirien kanssa neljän seinän sisällä. Voisi muuten juhlakansalle tulla traumoja jos kaksi kuolaavaa karvakaveria porhaltaisi kaffepöytään perässään hiellä ja mullalla kuorrutettu hellehattutäti. Juu, nyt ollaan nätisti sisällä.

Kyjyt 1 ja 2 valikoituivat listalta a) aivottomina malleina ja b) näihin sai tuhottua kaksi 7veikka Nostalgiaa jotka ovat jääneet pyörimään tynnyrin pohjalle. Langat on kotiutuneet joskus "kun halvalla sai" -verukkeella, väri on mielestäni likainen ja ruma eli sopii tosi mainiosti koiranulkoilutusasusteisiin. Ensin aloin tehdä 3o2n -tuubia jollaisen olin nähnyt joskus Hanna Riikan Lankakorissa.

Kyjy 1: tuubi 7veikka Nostalgia,

100s, 100g, puikot 4

 

Ja tälle pariksi hyppäsi puikoille Kyjy2 eli säärystimet samasta langasta. 

Kyjy 2: säärystimet 7veikka Nostalgia,

56 s, 100g, puikot 3½

Tässä setti vielä yhteiskuvassa taustalla uuden puolivarjon penkin reunakivet ja valaistuksena ilta-aurinko. Kyllä nyt kelpaa ulkoiluttaa koiria pimeän tullen!

Kameran etsin bongasi penkistä kukkivan särkyneen sydämen, pieni tuulenvire haittasi makron tarkennusta, mutta on tämä silti vain niin kaunis.

Koiraharrastajat arvannevat mitä tässä treenataan?

 

Joe täytti 5 kk ja aloin tutkailemaan sitä sillä silmällä, josko miltähän tuo honkkeli näyttäisi näyttelyasennossa. Joen ilmeestä voi päätellä kuinka kivaa oikein olikaan, ja hirnuva teinipoika ikuisti kameran kennolle tahtojen taiston. Missä se poika silloin luuraa kun pitäisi kuvata äippää kesähelteellä pipa päässä? 

Harry tuli pelastamaan Joen pulasta ja haastamaan hippasille. Yllättäen kilpajuoksu ja poikapaini voitti näyttelyreenin mamman kanssa 6-0. Aika näyttää lähdenkö käyttämään Joea näyttelyissä, vielä on niin pentu ettei tuosta osaa sanoa puoleen tai toiseen. Pääpaino meillä on kuitenkin ihan muissa touhuissa, näyttelyt ovat enemmänkin sosiaalinen tapahtuma.

Tilanne kyjyssä on tällä hetkellä 6 aloitettua joista 2 valmista. Ensimmäinen aloitusten deadline alkaa jo jyskyttämään takaraivossa, voipa olla että joudun kohta startiitin valtaan saadakseni tarvittavat aloitukset kasaan. Aikaisemmista vuosista oppineena yritän pitäytyä vähän pienemmissä töissä, viisi villapaitaa muutamassa kuukaudessa ei ole minulle realismia vaan huono vitsi. Tsemppiä teille muillekin helteessä kyjyilijöille!

Kyjyilyä, osa "aloitukset"

Futiksen MM-kisat määrittivät voimakkaasti kyjy-töitäni: mallien piti olla helppoja, aloitettavissa ja keskeytettävissä missä vain, eikä virkkausta. Tämän tuubin aloitin kannustaessani raivokkaasti Hollantia pronssipelissä, virallisesti Kyjy #5

 

Lankana on Fabel, malli 3o2n niin kauan kuin kerää riittää. 

Kyjy #4 on yritys kuluttaa pois valkoinen Novita Kotiväki. Ideana olisi virkata yhdessä Tennesseen kanssa 3,5 koukulla pyöreitä kattausliinoja alias tabletteja. Aloitukseksi vaaditut viisi kerrosta sain nysvättyä futiskentän katsomossa odotellessani tytärtä harkoista. Tämän idean bongasin "prinsessajuttu"-blogista.

 

Helle on pitänyt meidät enemmän järven rannassa, Joekin oppi uimaan viikko sitten ja Harry rakastaa pitkiä uintilenkkejä soutuveneen perässä. Siinä saa liikuntaa sekä koira että soutaja. Pihaprojektit etenevät pikku hiljaa ja laajenevat hälyttävällä vauhdilla, kuumuus luo haasteita sekä kaivajalle että istutetuille kasveille. Töiden jälkeen on mukava kierrellä pihassa katselemassa nurkkia vähän eri kulmista ja hieman kuopsutella. 

 



Naapurikyttääjät Harry ja Joe

tällä kertaa vakoilemassa rannassa uimareita.

Veneeseen on hyvä kiivetä huilaamaan polskimisen lomassa.

 

Nyt olen vihdoin blogannut ekat kyjyt, tämä helle saa kyllä tehokkaasti vedon pois vieteristä. Kuulun siihen omituiseen vähemmistöön jonka mielestä +4 C ja tihkusade on ihan kiva sää. Kun elohopea kiipeää yli 20 C:n olo käy tuskaiseksi, vaikka vietänkin aikani mieluiten ulkona. Tänään tuli töihin jo eka soitto, jossa pyydettiin päästä kesken loman takaisin töihin kun on niin kuuma ;-)

Löytääköhän tänne enää kukaan?

Jopas on aika vierähtänyt! Viimeisin postaus toukokuun alusta, ja nyt jo mennään yli heinäkuun puolen välin... olen täysin tipahtanut pentupissan tuoksuiseen arkeen, kädet kyynärpäitä myöten mullassa. Kesälomani vietin jo kesäkuussa, ja harvoin olen saanut samalla lomalla kärvistellä sekä 30 asteen helteessä että nollakelissä räntäsateessa. Nyt taidan olla pienen selityksen velkaa, mistä pitkä hiljaisuus on oikein aiheutunut:

Minulla ja koirilla on ollut yhteinen harrastus, pihamaalla kaivelu.

Pojat ovat pitäneet huolta syvyyssuunnasta ja minä horisontaalisesta etenemisestä, ja tässä on vähän makupalaa touhuistamme, yksi työn alla ollut paikka:

Onneksi kaikki ei ole mulloksella tai puske horsmaa vaan jossain kukkiikin, varsinkin kurjenpolvet ovat ilahduttaneet kaivelijaa pihan eri kulmilla.

Joesta on kasvanut jo iso, melkein 5 kk vanha pojankölli, jonka kanssa olemme käyneet (vaihtelevalla menestyksellä) pentukoulussa. Harry leikittää mielellään pentua ja pitää tiukat rajat, mutta lähtee onnellisena lenkille tai vielä onnellisempana uimaan, jos joku vain vihjaiseekin siihen suuntaan.
 

 

Ei liene mikään yllätys että meidän perheessä futiksen MM-kisoja seurattiin silmä tarkkana, ja leipurimestarimme inspiroitui aiheesta tehdessään synttärikakkua:

 

Paparazzi oli iskenyt eräänä päivänä pihamaalla, kun selvittelin Joen kanssa Kurren kohtaloa. Valkoinen mytty kädessäni oli Kurren mahan täyte, ja rikoksesta epäilty näyttelee täysin tietämätöntä. 

Kyjyssäkin olen mukana, puikot heiluivat tiiviisti MM-kisojen tahtiin ja jotain valmistakin on tullut. Alkuun on pitänyt valita täysin aivottomia malleja jotta pystyi keskittymään itse asiaan. Niistä teen ihan erillisen postauksen, kunhan olen kuvannut tuotokset. Eihän tästäkään Kyjystä selvitty ilman lankaostoksia vaikka sellainen oli kaunis tarkoitus, mutta kaksi kerää on jo saatu tuhottuakin. Uudet säännöt mahdollistavat onneksi vähän liikkumavaraa aloituksiin, ja sen tulen taatusti tarvitsemaan :-)

Mutta nyt on päivän paahteisin hetki sluibailtu sisätiloissa ja kottikärryt taas kutsuvat. Nyt ei malta olla sisällä!

Vähän toisenlaista käsityötä

Kotiimme on muuttanut uusi asukas, Joe:

Tässä "virallinen" poseerauskuva kasvattajan pihalta

Kävimme hakemassa Joen kotiin viikko sitten perjantaina, ja nyt harjoitellaan kovasti sisäsiisteyttä, istumista ruokakupille ja oven eteen, hihnassa kulkemista ja kontaktia. Reipas pikku-ukko, ja Harry rakastaa telmiä uuden kaverin kanssa.

Niinpä puikot eivät ole juuri heiluneet viimeaikoina ja kuten arvelin, viimeinen ufo on edelleen puikoilla. Kevät houkuttelee enemmän haravan varteen, joten vietänkin vapaa-aikani (minkä???) ulkona kuopsuttelemassa. Nyt siis kaverina on pikkuinenkin kuoputtaja joka keräilee innokkaasti kuivaneita kasveja suuhunsa.

Pääsiäisen vietimme Saksassa, siellä kevät oli jo taittumassa kesään, Cochemissa kukkivat omenapuut näin komeasti!

Lapset toivoivat näkevänsä linnoja ja futista, joten kävimme Moselin varrella olevassa Burg Eltzissä sekä Rheinin varrelta löytyvässä Marksburgin linnassa. Futista seurasimme sekä Frankfurtissa että Dortmundissa, natürlich :-)

Katsomossa oli huikea tunnelma, molemmissa matseissa tupa täynnä (yli 40 000 ja yli 80 000 katsojaa) ja meteli sen mukainen. Poika oli saanut koulusta läksyksi bongata kannatuslauluja, ja niitä yritin opetella korva tarkkana. Onneksi nykytekniikka pelasti ja poika äänitti huutoja kännykälleen. Toki hieman valikoiden, näytteiden perusteella BVB:n kannatusbiisit ovat joko marssimusiikkia tai saksalaista humppaa ;-)

Matkalla oli toki käsityö mukana, aloitin taas kesävirkkuun... tein sitä vain lentokoneessa, sillä Saksassa halusin mieluiten ihailla upeita maisemia jokilaaksoissa.

 Kesää kohti mennään, vaikka Vappuna satoikin pari lumihiutaletta. Täällä siis ollaan edelleen, vaikka blogi onkin ollut hieman tausta-ajolla. Ja voi olla että hieman erilaisia käsitöitä tässä "raportoidaan" lähiaikoinakin ja langat jatkavat marinoitumistaan kaikessa rauhassa!