Melkein valmis

Pitsitakin osat ovat vihdoin valmiit, ja Bilteman hyppyruudukko pääsi taas hyötykäyttöön. Olin jo vähällä antaa itselleni luvan aloittaa jonkin pienen välityön, mutta järki onneksi vielä voitti. Onhan tässä ihan oikeasti vielä hivenen hommaa ennen loppupunnitusta, takki pitäisi koota ja reunuksiin virkata nirkkoreunus... joten juhlitaan ufon etenemistä vain ihan pienesti -tekemällä muita ufoja pingotuksen ajan.

Jälleen kerran voin vain huokaista helpotuksesta ja ihailla pingotuksen ihmeitä tekevää vaikutusta. Neulepinta ei näytä enää niin puhkihangatulta tiskirätiltä, vaan on jotenkin napakampi ja paremmin kuosissaan, Huh!

Jospa ottaisin tavoitteeksi saattaa tämä uffonen finaaliin tammikuun loppuun mennessä. Jotain tavoitetta pitää olla, sillä tiedän kappaleiden yhdistämisen olevan seuraava koetinkivi. Melkein yhtä hauskaa kuin työntää tikkuja kynsien alle... Mutta jos sitten tekaisisi vaikka yhdet pikalapaset, ihan vain lankatynnyrin tilanteen vuoksi. 

Uforintamalta ei muuta raportoitavaa, jatkan tilanteen tarkkailua :D

Lennätetään ufot kaapista ulos

Jotta saadaan vanhan vuoden pölyt karistettua, tehdään tietenkin ufoinventaario. Ensin pitää kuitenkin julkaista tavoite #1: lankatynnyri.

Ei mene kansi kiinni...

 

 Ja sitten vedetään syvään henkeä, ja tutustutaan ufotynnyrin sisältöön. Ennakkotietona on se, että sisältö koostuu kyjy2014 ja muistaakseni kyjy2013 ei-ihan-maaliin-selvinneistä töistä, jotka kuitenkin haluan syystä tai toisesta saattaa loppuun asti.

Ufotynnyri, tässä onneksi kansi pysyy kiinni :-D

UFO#1: revontulihuivi vironvillasta, aloitettu kyjy2014:ssä. Aloitus oli 1. kaavio, jatkettu työmatkaneuleena 2.kaavion paremmalle puolelle. Jatkaa valmistumistaan työmatkaneuleena, sillä on kevyt ja menee pieneen (???) tilaan.

#1: Revontulihuivi vironvillasta

UFO#2: jakkaralle päällinen, Kaste+Bambu. Aloitettu Kyjy2014:ssä, mutta lapun malli vaihtui ainakin kolme kertaa. Tässä meneillään oleva malli on löydetty jouluna netistä, tarkoitus on jatkaa mutta lankojen riittävyys huolestuttaa jo valmiiksi. Sisälläni asuva pieni optimisti toivoo, että osa tähän varatuista langoista olisikin hypännyt lankatynnyriin.

#2: jakkaran päällinen, Kaste+Bambu

UFO#3: pitsitakki Kasteesta, aloitettu kyjy2014:ssä. Tähän kohdistan nyt kaiken liikenevän aikani, on kälyni tilaama työ ja hihat lähestyvät pyöriöiden kavennuksia. Kärsii neuletakkitraumasta eli olen jo korviani myöten halkeilevaa ja kierteelle menevää lankaa sekä tuota epämääräistä neulepintaa joka mielestäni muistuttaa puhkihangattua tiskirättiä. Jos tekisin itselleni, niin tämä tulisi todennäköisesti valmistuttuaan hautautumaan kaapin perälle.

#3: pitsitakki, Kaste

UFO#4: liivi Rowanin Tweedistä, aloitettu kyjy2014:ssä. Taas yksi hyvä idea ottaa tempaukseen liivi, sehän on nopea kun ei tule edes hihoja. Menossa vasta resorissa, mutta lanka on aivan ihanaa, jospa tämä valmistuisi ensi talveksi...

#4: neuleliivi, Rowan Tweed

 

UFO#5: palmikkosukat neidille, aloitettu kyjy2014:ssä. Ehkä noloin mahdollinen, tehty pakolliset 5 kerrosta kärjestä aloittaen... Ei tarttis kuin ottaa lootasta ja tehdä valmiiksi. 

#5: palmikkosukat, 7veikka

UFO#6: kirjoneuleliivi itsevärjätystä Woolista, aloitettu kyjy2013:ssa, ehkä? Kaikkien ufojen äiti, nyt jo menossa takakappaleen hiha-aukoissa, kainaloihin asti tehty pyörönä. Kirjoneulekuviokin on olemassa mutta kaaviossa on sekoiltu jo niin monta kertaa, että painetaan loppuun fiiliksellä. Langanjuoksut kiristää joten kaikki edellytykset iki-inhokille on voimakkaasti olemassa.

#6: kirjoneuleliivi itsevärjätystä Woolista

 

UFO#7 tai joku muu outous: kassillinen epämääräisiä villalankoja ja ohje virkattuun tunikaan. Tähän malliin ihastuin taannoin Ladybugin blogissa, ja intoa sauhuten mylläsin lankatynnyrini uumenissa etsimässä lankoja. Kasasin löydökseni kassiin, ohjekin on tulostettu mukaan sillä tämän piti lähteä Saksan reissulle matkakäsityöksi, mutta järki onneksi voitti. Olisikin ollut tosi fiksua tunkea reppu täyteen lankoja... Joku viisaus esti liittämästä tätäkin Kyjy2014:ään, joten oikeasti tämä ei ole ufo, eihän? Mutta viitaten ekaan kuvaan, jotain pitäisi tehdä jotta lankatynnyrin kansi pysyisi kiinni. Majailkoon siis ufojen joukossa, sillä tuon tunikan haluaisin kyllä vielä tehdä. 

#7 langat tunikaan

 



Siinäpä nämä, lukumäärä on onneksi alle 10, mutta paljon puuttuu silmukoita. Taktiikkana on iskeä näihin yksi kerrallaan, poikkeuksena matkakäsityöt. Jotta saisin lankatynnyrinkin kannen kiinni, lupasin itselleni että saan pitää yhtä uutta lapas-/sukka-/pipatekelettä sivutyönä, jos siihen käytetään vanhoja lankoja. Ja sädekehä loistaa pääni päällä näin hyvien aikomusten edessä ;-D

Tämä päivä on kuitenkin varattu keittiön kaappien siivoukselle. Yläkaapit, nuo armottomat muovipurkkien majapaikat on nyt käyty läpi rankalla kädellä ja rätillä, ja tilaa tuli ihan mukavasti. Neiti on saanut minut höynäytettyä yleiskoneen hankintaan, mutta ensin pitää järjestää sille tilaa! Oikein mainiota tekemistä tällaisena pakkaspäivänä.

Vielä viimeiset vuodelta 2014

Viimeinkin sain vuoden viimeiset sukat kuvattua, valmistuivat jo reilusti viime vuoden puolella (26. ja 27.12. :-)) mutta odottelin kauniimpia kuvausilmoja -turhaan.

Ensin valmistui upeat joulukalenterisukat, joita täällä jo ehdinkin hehkuttaa pariin otteeseen. Raidat valmistuivat kukin omana päivänään, alun perin tavoitteena oli pysyä tahdissa ainakin kaksi ekaa viikkoa. Näin hauskaa joulukalenteria minulla ei ole koskaan ollutkaan, ja toivottavasti tämä jatkuisi tänä vuonnakin! Nyt olisi ollut mahdollista tehdä osa raidoista kirjoneuleena, mutta keskityin ihan yksivärisiin raitoihin, paitsi 23. päivän raita, johon piti hakea inspiraatiota yötaivaalta. Vaatimattomasti en ottanut mitään yksittäistä tähtikuviota vaan koko Linnunradan ;-D

Joulukalenterisukat 2,5 mm puikolla, 94 g

erittäin sekalaisia lankoja, mm. Florica, Fabel, Nalle, Wool, OnLinie, Schoppelwolle, Marimba, Lidlin sukkalanka...

Seuraavaksi viimeistelin ison joulusukan johon kului miltei kaikki valkoiset villalangat.

, 

Joulusukka, puikot 8 mm, 289 g

Pirtin sukkalankaa, lampaanvillaa, Rose ja Florica sekä pätkä huopasta

Nyt voin keskittyä tekemään kyjy-työt loppuun, niistä onkin tulossa seuraava inventaariokohde. Sitä ennen kuitenkin lähden lenkille koiruuksien kera, lumisade taukosi ainakin hetkeksi. Ja illalla taas kudotaan hyvässä seurassa!

Jo perinteeksi tullut tilinpäätös

Räiskyvää Uutta Vuotta kaikille! Vuosi vaihtui tuttuun tapaan rakettien paukkeessa, tänä vuonna vähän jännitettiin Joen puolesta mutta turhaan: ei ole ainakaan paukkuarka, hyvää metsästyskoira-ainesta siis!

Wienin philharmonikoiden säestyksellä laitan taas perinteiseen tapaan nippuun lankaisan vuoden 2014. Edellisenä vuonna lankavarasto lihoi ihan huomaamatta 2 kiloa, joten nyt oli tavoitteena saada langat mahtumaan yhteen koiranruokatynnyriin. Kyllä ne tänä aamuna sinne mahtui, kun työn alla olevat oli toisessa tynnyrissä, ja kansikin pysyi hetken kiinni...

Siis: vuoden alussa minulla oli reilu 7 kg lankaa, josta

• kudoin 3734 g
• ostin lisää 2450 g
• tehtyjä töitä 27 kpl
• suurin yksittäinen työ oli palmikkopeitto 1384 g
• pienin yksittäinen työ oli pipa 32 g
• eniten lankaa rohmusin elokuussa, 1300 g
• eniten lankaa kulutin helmikuussa, 1467 g
• vähiten valmista syntyi huhti- touko- kesä-,syys- ja marraskuussa; 0 g
• lankaa ei hypännyt ostoskoriini maalis-, huhti- touko- kesä-, heinä- ja syyskuussa
• lankavarastoni pieneni 1284 g

Hyvä minä! Yllätyin jälleen ostetun langan määrästä, ihan yksittäisiä keriä vain, tai sitten tarpeeseen... miten sitä nyt noin paljon taas tuli??? Mutta tehtyjen töiden määrä yllätti taasen iloisesti, samoin langankulutus. Ihan en päässyt vuoden 2012 tasoon, mutta suuntahan on tärkein ;-)

Kilometritavoitteeseeni 100 km liikuntaa kuussa en päässyt, kuuma kesä ja kipukaudet verottivat hieman liikkumistani mutta vuoden liikutut kilometrit kipusivat kuitenkin yli tonnin, 1051 km.

Näillä eväillä uuteen vuoteen, samoilla linjoilla jatketaan.

Ei enää niin salaista

Minua odotti perjantaina paketti!

Kesti sunnuntaihin asti, että sain hätistettyä uteliaat nurkista pyörimästä, ja pääsin keskittymään paketin sisältöön. Kyseessähän oli ilmiselvästi Salaisen JouluYstäväni viimeinen lähetys. 

Paketin sisältä löytyi lahjakassi, jonka kylkeen teipatusta kauniista kortista kävi ilmi, että minulle oli lähetellyt paketteja PurppuraPerhonen. Kortissa luvattiin paketin ohjaavan nautiskelun, tunnelmoinnin ja hassuttelun pariin, sekä hieman töitä käsille vapaapäivien iloksi... siispä äkkiä narut auki ja sisältö esiin!

Yritin saada kaiken mahtumaan yhteen kuvaan, mikä ei ollutkaan ihan helppoa! Nautiskeluun lempparisalmiakkia ja erinomaista tummaa suklaata, nautiskelu on jo aloitettu... tunnelmointiin syttyi led-tuikku somaan lyhtyyn eteisen lipaston päälle, ensimmäinen kynttilä jonka ukkokultakin antaa palaa :-) ja keittiötä pääsi somistamaan kauniit sydämet, ja ihanat kimaltelevat futistontut vahtivat meidän kalenteria. Mahtavat! Niin, ja tosiaan käsille töitä: kaksi kerää Pikkusiskoa ihanan jouluisissa väreissä, näistä tulee ainakin raitasukat, tai sitten teen ulkoilupipan ja lapaset...

Kiitos sinulle PurppuraPerhonen, oli ilo olla ystäväsi! Pakettisi ilahduttivat pitkin syksyä, ja aika kului tämän vaihdon myötä kuin siivillä. Nyt on jouluun enää reilu viikko, ja kalenterikynttiläkin (kiitokset siitäkin SJY:lleni <3) poltettu jo yli puolen välin. Lumista kolmatta adventtia kaikille!

Joulun kuusi raitaa

Tätä hauskempaa joulukalenteria minulla ei ole koskaan ollutkaan! Neulistin ja Vyyhdin "jo perinteeksi tullut" jämälankasukkajoulukalenteri  starttasi joulukuun ekana päivänä kuten kunnon joulukalenterin pitääkin. Tästä kalenterista tulee mieleeni jostain syystä englantilainen joululaulu "The Twelwe Days Of Christmas", jossa joka päivä tarinaan lisätään joku uusi asia kaikkien edellisten lisäksi. Myönnän, minulla on omituinen ja aivan liian vilkas mielikuvitus...

Ekan luukun tehtävänä oli kutoa sukkaan A kärki, ja yksi kerros värillä joka löytyy lempilevyn kannesta. Minulla on lempilevyjä enemmän kuin lankoja, ja se on paljon se, mutta juuri nyt tähän vuodenaikaan on yksi ylitse muiden:

1.12. harmaa väri lempilevyn kannesta

Seuraavaksi aloitettiin sukka B, ja siihen kaksi kerrosta värillä joka kuvaa lankavaraston kokoa. Väri määrittyi ohjeeseen liitetyn kaavion mukaan. Pienen päässälaskun jälkeen päädyin siihen, että varastoni kokoa kuvaa vihreä väri.

2.12. lankavaraston määrä 5-10 kg -> vihreä

Kolmannessa luukussa kehoitettiin hakemaan itseään googlen kuvahaulla, ja valita väri ensimmäisestä kuvasta joka ei ollut oma. Helppoa, google ei löytänyt minusta kuin yhden ikivanhan kuvan, ja muita kaimojani en tunnistanut. Ensimmäinen kuva oli musta-valkoinen, joten harmaalla jatkettiin sukkaa B.

3.12. väri googlen kuvahausta, siis harmaa.

Seuraavissa luukuissa jatkettiin sukkaa A ensin 4 kerrosta värillä joka löytyy lähimmästä taulusta. Kun nostin pääni tabletista tuijotin akvarellia meidän vanhasta Kevin-koirasta. Kevinin turkin ruskeaa löytyi Schoppelwollen kerästä sopiva pätkä, ja näin Kevin sai oman raitansa sukkaani. 

Viidennessä luukussa kehoitettiin valitsemaan väri, joka alkaa samalla kirjaimella kuin äidin tyttönimi. Helppoa, K niinkuin keltainen, mutta ainoa keltainen sukkalanka löytyi pätkävärjätystä Nallesta. Höh. Floricana olisi ollut, mutta en kyllä tähän kohtaan sukkaa halunnut sitä kutoa. Pienen pähkinnän jälkeen päätin että olkoon K niinkuin kirkas (joo, tosi kaukaa haettu, myönnetään!) ja pääsin tekemään viisi raitaa tuolla Nallella. Pilkahtelee keltainenkin siinä joukossa, ei vain näy vielä kuvassa kun reuna rullaantuu.

4. ja 5.12. ruskeaa taulusta ja kirkkaita värejä äidin tyttönimestä

Tänään olin hereillä jo kuuden aikaan, torkuttelin vielä tunnin ja sitten oli jo pakko mennä alakertaan avaamaan päivän luukku. Itsenäisyyspäivän kunniaksi oli käsky kutoa 6 raitaa synnyinmaansa väreissä. No suomalainen olen ja Suomessa syntynyt, joten sinistä ja valkoista pitäisi löytyä. Kaikki valkoiset sukkalangat olivat jo uponneet isoon joulusukkaan, ainoa lähellekään lipun värejä toistava lanka löytyi Lidlin sukkalangasta, ja siitä ei tietenkään osunut yhtään valkoista pätkää tähän raitaan. Mutta ajatus oli kovin isänmaallinen ja juhlava tätä kutoessani :-)

6.12. itsenäisyyspäivän kunniaksi Suomen lipun värit, tai ainakin jotain sinistä...

Nyt jo odottelen malttamattomana seuraavaa luukkua. Nämä alkupäivät ovat helppoja kun raidat ovat vielä kapeita, ensi viikolla onkin jo enemmän kudottavaa. Kyjy-rintamalla suuri joulusukkani uhkaa valmistua, ja langatkin taitavat riittää loppuun asti. Revontuli-huivia kudoin viikolla työmatkalla, ja siinä mennään jo yli kakkoskaavion puolen välin. Tähän asti kerrokset ovat valmistuneet nopeasti, mutta tästä eteenpäin huivi edennee hitaasti. Taitaa päästä mukaan joulunajan matkatekeleeksi. Muut työt ovatkin olleet telakalla, pitsijakku odottelee edelleen hihoja. 

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! En taida katsella Linnan juhlia kun Valioliigaakin on tarjolla, mutta

torttuja taidamme leipoa sekä aloittaa joulukorttien parissa askartelun.

Marraskuun valoa

Ensimmäinen adventti: joulun odotus on nyt virallisesti alkanut. Tytär lähti aikaisin aamulla Eerikkilään futisleirille, joten joudun suoriutumaan adventin perinteistä yksin. Vielä meillä ei näytä kovinkaan jouluiselta, lahjasukka on sentään ilmestynyt takan eteen roikkumaan. Oma tekele on vielä puikoilla, kohta on kantapään teon aika, yritän kuumeisesti arvioida lankojen riittävyyttä ettei tarvisi taas klikkailla netissä...

Kaivoin myös vanhan adventtikynttelikön varastosta ruokapöydälle, siinä oli vielä viimejouluiset kynttilätkin. Poika ehdotti, että poltetaan ne nyt käänteisessä järjestyksessä niin ei tarvi laittaa uusia :-)

 

Joulu on tunnetusti salaisuuksien aikaa, jopa koirapojat tuntuvat supattelevan keskenään. Harryn ilme viestittää, että nämä ovat nyt poikien juttuja.

 

Vaikka marraskuun valo tuntuu täysin absurdilta ajatukselta, joku on houkutellut kuistille talvehtimaan siirretyn pelargonin kukkimaan:

Pelargonium 'Apple Blossom'

 

Huomenna on jo joulukuu, jämälankasukkajoulukalenterin ensimmäinen luukku avautuu ja alkaa viimeinen rutistus kohti joululomaa. Tänä vuonna joulunajan vapaapäivät sijoittuvat mukavasti kalenteriin, ja kerrankin on mahdollisuus ottaa vapaapäiviä siihen ympärille.

Joe-poika on jo 9 kk vanha, mutta ei tiedä joulusta vielä mitään. Ihmettelee vaan silmät pyöreinä mamman touhuja ja ympärille ilmestyviä uusia tavaroita. Tänään on luvassa paljon ulkoilua, sillä pari pakkasastetta on kuivattanut maaston mukavasti.



 

Yritän vielä ottaa loppukiriä Kyjyn suhteen, mutta mitään paineita en siitä suostu ottamaan. Minulle on erittäin terveellistä oppia hyväksymään sekin, että kaikki ei aina valmistu aikataulussa. Pitää keskittyä siihen mikä on välttämätöntä, ja olla keräämättä stressiä lopuista hommista. Asioilla on tapana järjestyä ja se mikä tänään näyttää tärkeältä, voikin huomenna tuntua mitättömältä pikkuseikalta. Ja toisaalta, keskeneräinen Kyjyhän tarkoittaa toisaalta erinomaista materiaalia ufottomaan uuteen vuoteen!