Sisäinen Sulo Vilénini löytyi, valitettavasti

 Paluu töihin on sujunut vauhdilla, mies jäi puolestaan kotiin lasten kanssa nukkumaan kun lähdin normaaliin tapaan aamuvarhaisella töihin. Suurin raivausinto on valitettavasti karannut muille maille, tytär sai tosin huoneeseensa jopa uuden järjestyksen, mikä palkittiin Ikea -reissulla :D Nyt on ison tytön päiväpeite ja matto, ja nolot prinsessakamat on keikattu pihalle. Yläkerran aulassa on tosin iso vuori hylättyä kampetta odottamassa jatkojalostusta... huomenna siitä lähtee iso kasa tavaraa veljeni perheeseen, ja osa pitää varastoida odottamaan mahdollista kirpparia, mitä ideoidaan kylälle syksymmällä.

Ikea-reissulla vietiin esikoinen neljän päivän futisleirille, ja joukossamme oli eräs, joka yritti soluttautua mukaan:

Harry tunki itsensä poitsun kassin päälle maate, yrittiköhän pakata itseään mukaan, vai estää poikaa lähtemästä?

Juuri loman viimeisinä päivinä sisäinen Sulo Vilénini valitettavasti heräsi, ja kahdella kauppareissulla lähi-Prismaan syntyi lankavarastoni kannalta tuhoisaa jälkeä:

 

 Ensin kärryyn hyppäsi neljä kerää Rosea, kun halvalla sai jämävärejä. Nämä menee kivasti lapasissa, kunhan ensin kudon pois ne pari edellistä kerää...

 

Seuraavana päivänä kävin ostamassa kaksi kerää valkoista 7veikkaa värjäystä varten, ja taas bongasin lankoja halvalla. Nyt mukaan lähti kaksi Huopasta ja kaksi 7veikka nostalgiaa. Veikoista tulee kivat sukat, ja huopasesta ... ei mitään käryä. Kassan jälkeen muistin kuinka iloinen olin kun sain tuhottua viimeiset huopaset pannulappuihin. No, ehkä näistäkin tulee pannulappuja?

 

Eräänä iltana sitten suunnistin naapurin kanssa lähipusikoihin keräämään pietaryrttiä, kun juuri nyt kaipasimme kirkkaan keltaista väriä. Mesiangervo oli vielä paikoin hyvin kukassa, joten keräsimme sitäkin, ja vielä yhteen pussiin nyhdettiin viimeiset maitohorsman kukat. Loppuillan keittelimme väriliemiä, ja seuraavana iltana sitten värjättiin, perattiin mustikoita, pestiin pyykkiä, viihdytettiin perin juurin kyllästynyttä koiraa ja vyyhditettiin lankoja. Puretimme langat alunalla suoraan väriliemeen, ja tuloksena oli pietaryrtistä keltaista, mesiangervon kukista keltaista ja maitohorsmasta luonnonvalkoista. Lurautimme viimeiseen pataan hieman rautavihtrilliä, ja luonnonvalkoinen muuttui kauniin harmaanvihreäksi.

 



Vasemmalta oikealle: maitohorsma+vihtrilli, mesiangervo ja kaksi pietaryrttiä

lankana Nalle ja 7veikka

 



 Lopuksi vielä lupaamani parempi kuva pitsikapasta, se on oikeasti olemassa eikä vain valkoinen mytty. Toinen verho on menossa vasta kolmatta mallikertaa, työpäivän jälkeen olen kaivautunut kirjaimellisesti maaperään ja uudistanut hieman kukkapenkkejä.

 Ehkä pimenevät illat tuovat taas kutimet käteen, käsi on ollut hieman kipeä ja kävinkin lääkärin puheilla juttelemassa lääkityksen palauttamisesta. Vielä en nappeja ota takaisin käyttöön, mutta siihenkin on varauduttava. Mutta nyt lähden taas ulos auringonpaisteeseen, läjä risuja odottelee silppuamista, se muuten on mukavaa ja terapeuttista touhua!