Inspiraatiota blogeista

 

Lomani puolivälin koittaessa alkoi poitsullakin kahden viikon harkkatauko, joten ehdin vähän vilkaista ympärilleni täällä kotonakin. Järkyttävää! Kodista on pikku hiljaa muodostunut varikkoalue, jossa käydään syömässä, nukkumassa ja suorittamassa vaatehuolto. Eipä ihme että minusta on jo pitkään tuntunut että pyörin lähinnä keittiö-kodinhoitohuone-eteinen -Bermudan kolmiossa, johon tuntuu sekä keskittyvän että hukkuvan koko maallinen omaisuutemme.
 
Surffailin katselemassa kuulumisia blogeistanne (juupa juu, näinhän se homma hoituu...) ja ihailin Tikuttimen raivausoperaation etenemistä. Tuollaista tarvittaisiin meilläkin!

Ensimmäisenä hyppäsi kirjaimellisesti silmille meidän pienempi vaatehuone, johon on tungettu kaikkea rompetta (leluja, pieniä vaatteita, askarteluja...) mitä ei tarvita juuri nyt eikä varmaan enää koskaan.

Lisäksi siellä säilytetään vuodevaatteita ja lakanoita, mikä aiheuttaakin ongelman aina lakananvaihtopäivinä. Lakanat ovat siis kaiken sälän alla siististi hyllykössä, tuossa heti ovesta vasemmalla. Onneksi kännykkäkamera armahtaa, ja kuva on erittäin epäselvä.

Lajittelin neljä isoa muovikassillista vaatetta UFF:n laatikkoon vietäväksi, yksi pieni pussi naapurin neidille ja, iso pahvilaatikollinen veljenpojille. Leluja lähtee yksi säkillinen kierrätykseen, molemmille lapsille säästettiin yhdet pahvilaatikolliset, ja veljenpojille yksi laatikollinen. Roskiin meni suoraan yksi muovikassillinen ja yksi kassi paperikeräykseen. Kun laitoin sivuun vielä mökille vietävät tyynyt ja makuupussit, lakanahyllyllekin tuli jälleen näköyhteys. Totesin myös hamstranneeni huomattavan määrän kankaita, joita voisin yrittää tyrkyttää koululle, jos huolivat. En ikinä saa tuota määrää kankaita kulumaan minun ompelutaidoillani, ja jos joskus tällainen ihme sattuisikin, luotan että kangaskauppoja on edelleen olemassa.

Jotta ei mene ihan siivoamiseksi sekä loma että blogi, voin ylpeänä esittää kappa ver2 ensimmäisen osan valmiina:

On se valmis, valmistui kentän laidalla lasten futisharkkojen aikana, enkä raaskinut nolata lapsiani enempää levittelemällä pitsiverhoa jalkapallokentälle kuvan ottoa varten. Myttäsin vain tuotoksen syliini ja nappasin kuvan kännykällä vaivihkaa. Pari tälle verholle on jo hyvällä alulla, käväisimme yhteisen lomaviikon alkajaisiksi pohjoisessa, ja matkallahan oli aikaa vaikka virkata!