Paljastuksia perjantain ratoksi

Taidanpa nyt uskaltautua paljastamaan minkälaiseen pinteeseen olen itseni tällä kertaa vapaaehtoisesti ja ihan oma-aloitteisesti järjestänyt. Kun käsi ei kestänyt UWA:an eikä kyjyyn osallistumista, piti minun keksiä jotain muuta tavoiteltavaa :-)

Kuten yleensä nämä minun touhuni, tämäkin lähti vyörymään lumipalloefektinä sattumus kerrallaan toiseen johtaen. Juttu juontaa niinkin kauas kun Scott-vanhuksen lähtöön ja yksin jääneen koiran turhautumiseen. Aloin käydä aktiivisesti Harryn kanssa kävelylenkeillä aina esikoisen futisharkkojen aikana. Kesäloman kynnyksellä sitten vanha tekoälypuhelimeni kilahti viimeisen kerran, ja sain juuri ennen lomalle lähtöä uuden hienon älyluurin. Se on niin uusi ja hieno ettei siinä vielä toimi työpaikan sähköposti tai kalenteri, mutta löysin sille paljon fiksumpaa käyttöä Sports Tracker -sovelluksen myötä.

Ja tästä lähti mopo keulimaan: aloin ensin huvikseni testailemaan trackeria koiralenkeilläni. Oli kiva katsella kuinka pitkä lenkki oikein olikaan, kuinka nopeasti kävelin kilometrin, mikä oli huippunopeuteni ja kalorinkulutus. Kalorinkulutus valitettavasti tippui merkittävästi, kun älysin kertoa sovellukselle etten ole 70-kiloinen kolmekymppinen mies =)

Sitten keksin itselleni oman KyJy:n: vuoden loppuun mennessä tavoitteena on 600 km liikuntaa trackerissa. Ja nopeasti insinööri laski myös välitavoitteet, 100 km kuukaudessa ja 25 km viikossa. Eilen nappasin sitten screenshotin trackerin etusivulta, tavoitteessa ollaan kirkkaasti!

Että tämmöisiä koiruuksia tälläkertaa. Viikonloppuna on ohjelmassa yllättäen jalkapalloturnaus, sekä veljenpojan ristiäiset. Imuri yrittää huudella minulle tuolta kaapista, täytynee lähteä päästämään se valloilleen. Aurinkoista viikonloppua!