Ufoja ja huiputusta

Loma on jo yli puolen välin, ja sisältänyt tähän asti otsikon mukaisesti ufoja ja huiputusta. Ufoja olen taltuttanut lähinnä pihalla, mutta täytyy kuitata vanhat jo valmistuneet neuleufotkin ennen kyjyn aloitusten esittelyä. Huiputusta harrastettiin ensimmäisen koko perheen yhteisen 4 viikon kesäloman kunniaksi Levin ympäristössä. Ja varoituksen sana heti alkuun, tästä voi tulla pitkä postaus...

Aloitetaanpa pihaufoista joita esittelin toukokuussa. Rinne kukkii nyt näin komeasti, siihen on siirtynyt iloisesti leviäviä perennoja pitkin kesäkuuta. Sormustinkukka on kylväytynyt rinteeseen ihan itse, ja saa toistaiseksi jatkaa kylväytymistään. Tämä ufo on nyt taputeltu. 

Ensimmäinen istutusallaskin odottelee rautakaupassa käyntiä, katetta pitäisi saada jättisäkillinen kun omat silppuamiset ovat loppuneet jo ajat sitten. Tai sitten pitää lähteä naapurin puolelle risusavottaan ;-)

Vielä on mitättömän näköinen, pioni sentään jaksaa kukkia vaikka ympärillä on myllätty. Eiköhän nämä tästä piristy?

Sitten muutama kässäufo, valmistuneet jo hyvän aikaa sitten ja käytössä, mutta jääneet tänne raportoimatta syystä tai toisesta. Jakkaranpäällinen ei meinannut päästä alkuun ollenkaan, ensimmäinen lappu meni purkuun kolmesti ennen kuin tulos miellytti, ja seuraavaksi loppuivatkin tähän oikein varta vasten ostetut langat. Hah. Meni sitten jämälangoiksi, ja hyvin kulutti puuvillat ja puuvillasekoitteet meikäläisen varastoista, me like! 

Jakkaran päällinen: Novita Kaste, Novita Bambu, Drops Safran, Novita Tennessee, Blended Bamboo

koukku n:o 5, 883 g

Ja piristyssukat must-have -Regian Kaffe Fasset -sarjan langasta. Minulle. Ihan omat. Kovassa käytössä, kuten koirankarvoista voi päätellä ;-)

Sukat Regia 4 fädig, puikot 2½ knittarit, 58 s, 58 g

Tätä herkkulankaa jäi vielä jemmaan, pipaa pukkaa....

Sitten sitä huiputusta. Kesäloman alkajaisiksi kunhan esikkokin oli kotiutunut turnausreissultaan pakkasimme auton ja suuntasimme keulan Kajaanin kautta Leville. Juu tiedetään, laskettelukausi meni jo ja eihän Lapissa ole kuin hyttysiä... Mökkikylässä oli melko hiljaista, mutta jälkikasvu piti kyllä meteliä muidenkin puolesta. Sää oli oikein mieleinen, lämpötila vaihteli 10-15 välillä ja välillä tihkutti, patikointi kunnon kamppeilla oli oikein mukavaa. Teimme 6-16 km päiväreissuja, ja Kätkä- Aakenus- ja Särkitunturit on nyt huiputettu koko porukalla. Välillä tulisteltiin laavulla tai nautittiin evästä taivasalla, koirien kerjätessä makupaloja. Mitenhän ne osaavatkaan?

Matkalla kohti Aakenustunturin huippua, vielä 1,6 km kipuamista rakassa jäljellä.

Löysimme myös lunta!

Aakenustunturin huiputtajat Harry ja Joe

Tuolle reissulle otin kyjytyöksi mukaan pinaattitunikan, ja nyt sitä on enää 10 krs jäljellä. Enää ei malta kirjoitella enempää kun puikot polttelee. Tunikasta ja kyjyilyistä tarinaa enemmän myöhemmin.

Minä olen varmaan Suomen ainoa ihminen joka on oikein tyytyväinen lomasäähän, en kaipaa ollenkaan hellettä, vaan lämpötila on juuri mun makuun sopiva. Sää on pukeutumiskysymys sanovat skotit, ja minä olen ihan samaa mieltä. 

Neidonruusu