sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Hillitön startiitti





Juuri nyt kärsin vaikeasta akuuttivaiheen startiitista. Ajatus vain yhdestä keskeneräisestä työstä kerrallaan ahdisti suuresti, ja pikkuveljen sukkien tikuttelun lomassa tuli laitettua alulle vähän yhtä sun toista. Allaoleva kuvakavalkadi voi järkyttää herkimpiä sekä laadullisesti että määrällisesti, lisäksi annetaan vielä spoilerivaroitus Winter Mystery Shawlia kalisteleville. Tosin mun kuvasta ei voi kovin pahasti spoilaantua, mutta kaiken varalle varoitus on nyt annettu. Tästä eteenpäin siis sitten vain omalla vastuulla:

Ensimmäisenä puikoille säntäsi revontulihuivi Ilun Neidonhiuksesta, lanka ja malli joiden yhdistämisen järjellisyyttä epäilen joka hetki kun tähän tartun. Lisäksi silmukkamerkkien malli on tähän surkein mahdollinen, ja ensimmäinen tehtävä olisikin vaihtaa merkit umpinaisiin renkaisiin. Kova pakkanen karhennutti raivokkaasta rasvauksesta huolimatta kädet, ja ohuttakin ohuempi pehmoinen lanka takertui tätä tehdessä sormiin. Menossa 2. kaavio, mutta nyt odottakoon pehmeämpiä käsiä.


Seuraavaksi alkoivat huutaa lampaanvillat, ensin ne paksummat mutta lopulta päädyin aloittamaan ohuemmista. Käly valitsi whappikuvan perusteella kolme väriä ja esitti toiveen raidoituksesta. Koska hän toivoi harmaata pääväriksi, lankaa on nyt tulossa lisää... tämähän on vallan mainio stashintyhjennysprojekti ;P
Park Ave cardigan ehti edetä jo kainaloihin asti kunnes prioriteetti ykkösen kuuma projekti tuli ja kiilasi ohi.


Aktiivisempi Ravelry-elämä alkoi poikia lieveilmiöitä jo ensimmäisten viikkojen jälkeen. Jonkun sulovileeniketjun houkuttelemana huomasin liittyneeni (juu juu, ihan kävi tiedostamatta) SusannaIC:n Winter Mystery Shawl kal:iin. Kun sai ilmaiseksi, muuten ohje olisi monta dollaria. Kyse ei ole siitä olisinko myöhemmin ostanut sen ohjeen, vaan näin upean mahdollisuuden kuluttaa lankaa. Ohje oli kovin liberaali, kaikki langat lacesta DK:hon asti käy mainiosti ja vaikka sitäkin paksummat langat. Mieli ehti muuttua muutamaan kertaan, ja lopulta päädyin itsevärjäämääni Wooliin. Toinen vihje tuli eilen, tässä ekan vihjeen kuva:


Ahkerasta aloittelusta huolimatta lankatynnyri alkoi olla kovin ylensyöneen oloinen, ja kansi ei enää pysynyt kiinni. Pienenä sivujuonteena kuvaan astui myös Ikuisen Kaaoksen Taltuttamistempaukseni, jonka ensimmäisenä kohteena oli juurikin lankatynnyrini sijaintipaikka. Jossain lehdessä joulun alla oli ohje seiskapeikosta virkatulle kassille, ja ohje löytyi kuin ihmeen kautta. Ylläripussissa oli monta kerää kirjavaa lankaa, erivärisiä ohuita sekoite- tai tekokuitulankoja kerittynä yhteen. Olisikohan ajatus ollut joskus kutoa mattoja? Näistä ajattelin virkata ainakin yhden kassin kokeeksi, tein aloitussilmukat valmiiksi ja näin sain kerät siirrettyä wip-tynnyriin. Problem solved!


Sitten vielä se prioriteetti ykkösen projekti. Valmisteluun tarvittiin hieman klikkailua nettikaupassa, ja torstaina sain noutaa paketillisen Dropsin Big Merinoa. 


Koska tämä sai ykkösprioriteetin (eikä lankatynnyriin oikeasti mahdu mitään) Ciabatta pääsi heti puikoille. Lauantaille sattui sopivasti vertaistukiryhmän tapaaminen, joten yläosa on jo edennyt vauhdilla. Lanka on ihanan pehmeää ja vitosen puikoilla syntyy nopeasti valmista. Fiilis voi tästä hieman muuttua kun pusero etenee ja sylissä alkaa olla puolen kilon paremmalla puolen lämmintä merinovillaa. Mutta ei murehdita sitä vielä!



Tässä nämä startiitin tulokset sitten ovat, minun kun piti kutoa sukkalankoja pois varastoista. Ei näistä vielä mikään täytä jämälankasukkien kriteereitä, joten pitäisköhän laittaa yhdet sellaisetkin aluille? Ihan sellaisen pienen matkatyön tarpeen varalle? Rehellisyyden nimissä nyt alkaa wippitynnyrissäkin olla ruuhkaa, joten ei kai auta muu kuin kutoa näitä pois. Jämistellään sitten joskus!

2 kommenttia:

  1. Ihana startiitti, oletpa sinä ollut vauhdissa :))). Monelaista kivaa ja kaunista on tulollaan.
    Kuulun herkimpiin joita työnalla olevien määrä järkyttäisi - siis jos näkymä olisi täällä :d, näin putkella noita on tosi kiva ihailla ja jäädä odottamaan valmistumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhdissapa hyvinkin! Nyt onneksi startiitti alkaa laantua kun realismi iskee näiden keskeneräisten kanssa. Mutta tuttuun tapaan paineita ei oteta, kaikelle on aikansa ja paikkansa.
      Ja valmistumista odotellaan putken täälläkin päässä ;-)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.