sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Kevään ensimmäinen päivä

Huomasin ilokseni blogiini ilmestyneen uuden lukijan, lämpimästi tervetuloa, Matonkude!

Englannista ostamani seinäkalenterin mukaan kevät alkoi torstaina, suomi-versio kalenterista muistutti kevätpäivän tasauksesta. Kevään ensimmäisenä päivänä ainakin meillä oli sankka lumituisku, mutta pari aurinkoista päivää ovat saaneet kevään ensimmäiset merkit esiin. Näitä bongailin tänään kamera kaulassa, kun olin saanut kurtturuusut leikattua ja kompostin tyhjennettyä. Jaan nyt nämä varmat kevään merkit teillekin, niin voitte osallistua kevätbongaukseen:


1) Noitia liikkeellä; yksi on jättänyt kahvipannunsa meidän rapuille, ja siitä on alkanut työntymään narsisseja!
 
2) Pajunkissoja: näitä oli ilmestynyt muovikassillinen oven eteen, mutta nyt en epäile noitia vaan neitiä kavereineen. He lähtivät nimittäin fillareilla jo yhdeksän maissa muovikassit heiluen johonkin...
3) Silmuja. Tässä pullistelee unkarinsyreenin taimi, kunhan ei vain palelluttaisi itseään!

4) Pesänrakennusvietti: pajunkissaretken jälkeen naisenergia jatkoi matkaansa tonttimme korkeimmalle kohdalle, neidit roudasivat mukanaan kuormalavoja ja jopa vanhan pallogrillin. Alle puolessa tunnissa maja oli valmis, ja tyytyväiset rakentajat jatkoivat matkaansa taas muihin maisemiin.

Kevättä on hyvä vastaanottaa uusi pipa päässä. Äidin uusi luomus kirvoitti esikonkin puuskahtamaan: "vähänks on näky kun sä painat toi päässä kaupungilla". Suomennettuna: et sitten nolaa mua ja tule tuo päässäsi hakemaan harkoista. Malli oli kuulemma ihan ok, mutta väri... katsokaa itse! Pipa kuvattuna tälläkertaa neonkeltaisen futsal-pallon päällä:

Pipa, malli muokattu eri lähteistä (seijasiskon blogista bravo-pipo,sekä raitalammas- blogi 2€ -hattu )
lanka: Nalle marjaretki/mustikka, puikot 3½ (en ehtinyt rakennella kolmosen pyöröjä...)
100 s, 55 g, sopii pieneen naisen päähän.
 
Kyllä esikoinen on oikeassa, sininen ei ole ehkä se mun omin värini, eikä minulla juuri sinisiä vaatteita olekaan. Langan valinnassa oli ykkösprioriteetilla jämäkerien tuhoaminen, ja kyllä tämä menee koiralenkillä sinisen ulkotakin kanssa. Ainakin jos kävelee pimeässä...


Iloista kevätbongausta!

 

9 kommenttia:

  1. Ei tuo pahalta näytä mutta itsehän sen tietää mitä väriä ei niin mieluusti käytä. Itselläni se on perus punainen...tummana va vaaleana menee mutta se perus ei vaan oo minulle tarkoitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä totta, en ole koskaan ollut oikein sinisen ystävä, se vain tekee minut jotenkin sairaan näköiseksi? Pipaa aion kyllä pitää esikoisen kommenteista huolimatta, se on juuri sellainen kevyt kevätpipa jota olin halunnutkin. Ehkä seuraavasta teenkin sitten enemmän "itseni" värisen.

      Poista
  2. Kivan näköinen pipo, mutta jos et pidä väristä.
    Voithan tehdä toisen samanlaisen erivärisestä langasta. Mulla on lenkkeilypipona vaalean violetti pipo, en kyllä pidä siitä väristä, mutta hyvinhän tuolla on lenkkeilyt lenkkeilty:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin ajattelinkin tehdä, tuo pipa käy oikein mainiosti ulkoiluun täällä maalla, teen toisen "esikoisen hyväksymän" version ihmisten ilmoilla käytettäväksi ;-)

      Poista
  3. Hauskoja nuo esikkosi kommentit :). Pipa on tosi kivan mallinen ja palvelee varmasti lenkeillä mainiosti, vaikkei lempiväreihin kuuluisikaan.
    Kevään merkkejä on ihana seurata ja suunnitella samalla kaikenlaisia kevään ja kesän juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esikko osoittaa samanlaista verbaalista taitoa kuin nuorempi enonsa, kommentit yleensä sisältävät pienen koukun jonka ymmärtämistä hän seuraa juuri samalla tavalla kuin tuo enonsa.
      Kevät on kyllä mukavaa aikaa kurasta huolimatta, ympärillä tapahtuu koko ajan niin paljon, ja jos vain ilmat suosivat niin pihalla on puuhailua yllin kyllin. Nyt ei ole kyllä jäänyt auringonpaistetta puuttumaan!

      Poista
  4. Aivan ihana tuo kuva, missä on narsissit kahvipannussa. Voi sitä noita-parkaa, joka pannunsa unohti.. ;)
    Aika tylyjä nuo esikkosi kommentit.... :D

    VastaaPoista