keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Arjen ilahduttajia

Ensimmäinen hulinaviikko on nyt saatu kuta kuinkin kunnialla läpi, suunnitelmat sisälsivät myös suunnitelman muutoksia kuten odotettavissa oli, ja viikko huipentui suureen jalkapalloturnaukseen ja sukulaisneidin riehakkaisiin 6-vuotissynttäreihin. Tämän viikon olen eräyhärinä miehen ja koiruuden nauttiessa linnustuksesta perinteikkäässä seurassa ja pari seuraavaa viikkoa tulevat olemaan kovia työviikkoja, sanan jokaisessa merkityksessä.

Mutta tämä viikko alkoi mukavissa merkeissä, ilma alkaa taipumaan vähitellen syksyyn, mutta rappupielessä minua tervehtivät tällaiset kaunistukset
 
Sitkeät miniorvokit ovat kylväytyneet alkukesän istutuksista kivenrakoon, ja kukkivat nyt täyttä päätä. Orvokit olivat mummoni lempikukkia, samoin minun. Nämä kukkijat saavat aina hyvälle mielelle väsymyksestä tai muista murheista huolimatta, joten eihän näitä voi kitkeä pois!
 
Eilen odotellessani neiti Pitkäsäärtä pianotunnilta, kännykkääni piippasi viesti postilta, blogiarvontavoitto Linnea Borealiksen blogista oli saapunut smartpostiin. Olinkin seuraavaksi suuntaamassa juuri sinne täydennysruokaostoksille odotellessamme murkkuherran futisharkkojen loppua. Olin voittanut tämän kirjan, ja lähikirjastomme kiittää myös onnetarta!
Tämä kirja on ollut minulla miltei kestolainassa, nyt sitä saa lainata joku toinenkin onnellinen :-)
Jostain syystä tämä malli tuntui aukeavan jo usean kerran tarkastelun kohteeksi
Tuo palmikkokuvio on vain kovin kiehtova, tekisi mieli kokeilla kuinka sormet taipuvat palmikoihin sukkakutimessa. Mutta sitä ennen pitäisi kyllä saada edes muutama keskeneräinen työ valmiiksi. Kiitokset vielä Linnealle, tämä palkinto ilahdutti kovin!

Nyt "leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä", teen kovasti töitä jotta saisin pian tähän jotain valmistakin kuvattavaksi ;-)

 
 

11 kommenttia:

  1. Mahtava kirja, onnittelut sinulle. Ja nuo orvokit, niitä voisi katsella vaikka kuinka ja kauan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirja on kyllä aivan huippu, löytyy sukkaa joka lähtöön!
      Orvokit ovat minunkin mielestäni vangitsevia, ja nämä pikkuiset sinnittelijät saavat kyllä askeleen pysähtymään ennen kotiovea.

      Poista
  2. Luin tuota eräyhärinä sanaa vaikka kuinka moneen kertaan ja mietin tarkoittiko se jotain räyhäriä john oli karannut e-kirjain mukaan. Lopulta onneksi tuokin sana aukesi. :) tsemppiä arjen pyöritykseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Jos lapsilta kysytään, niin he varmasti kannattaisivat tuota räyhäriä :D Välillä on desibelit kovalla kun annan samoja komentoja useampaan kertaan, lapset selkeästi kokeilevat missä rajat kulkevat. Kun töidenkin puitteissa jaksaminen on vähän koetuksella, tällainen rauhallisempikin äiti on aika räjähdysherkkää kamaa ;-)

      Poista
  3. Onnittelut kirjavoitosta. Tuo on yksi minunkin suosikkikirjoistani.
    Tuo orvokkikuva on niiiiiiiin kaunis, sanoo toinen orvokkeja rakastava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kirjasta, koska siinä on vähän erilaisia sukkia kuin ne tavis 2o2n -sukat, joita olen suoltanut kuin liukuhihnalta. Kohta ehkä jotain muuta!

      Poista
  4. Onnittelut kirjavoitosta! Tykkään tuosta kirjasta, jonka taisin ostaakin taannoin lainauksesi innoittamana.
    Kauniita miniorvokkeja, ilokseni löysin niitä myös pihastani.

    Hengissä täällä ollaan ja kone laskunmaksuaparaatiksi viritettynä, vaikka omena piti vielä kuoria sopivamman välineen kadoksissa ollessa juustohöylällä. Ympäröivä muuttolaatikkovuori hävinnee hiljalleen kaappien uumeniin...
    Koitetaanpa molemmat selvitä kiireistämme :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuulla että sielläkin ollaan hengissä ;-) Tällaisina ruuhkahuippuina pitää vain keskittyä pitämään nenää pinnalla... vaikuttaisi että sinullakin alkaa kohta finaali häämöttää tuossa urakassa, mahtavaa!
      Juustohöylästä on moneksi, opiskeluaikoina se toimitti usein kakkulapion virkaa, näköjään se toimii mainiosti kuorimaveitsenäkin. Kyllä hätä keinot keksii, sano meidän muori.
      Voimia loppurutistukseen!

      Poista