lauantai 24. elokuuta 2013

Syysinventaario

Olen saanut palautetta samassa osoitteessa asustavilta perillisiltä, että nyssäköitäni pyörii vähän joka nurkassa. Oikeassahan nuo lapset taas kerran olivat, ja tässä ikkunanpesun lomassa lähdinkin Ikean kassin kanssa keräilemään puuhapussejani kasaan ja tekemään löytöjä. Nappasin kameran matkaan, ja lähdin aurinkoiselle terassille tekemään inventointia pursuavan kassin sisällöstä:
 
Onhan tämä toki hauskempaa kuin ikkunanpesu... 

Ensimmäisenä peitonpalasia, tällä testailin käden kuntoa pari viikkoa sitten. Valmiina kolme mallitilkkua, kaikenkaikkiaan peitto koostuu neljällä eri mallilla kudottavista tilkuista, ohjeen mukaan tilkkuja pitäisi tehdä 20. Eli aivan alkumetreillä mennään, lankana vanha 7veikan paksuinen lampaanvilla jota on noin kilo. Tämä työ jatkaa elämäänsä ns välikäsityönä, kätevä silloin kun haluaa tehdä jotain nopeasti, tai ei voi ottaa isoa työtä mukaan. Jatkoon.


 
Seuraavaksi kassista nousi raidallinen tunikantekele neidille, lankoina jämäTennesseet ja vähän taitaa olla Muskatiakin joukossa. Tästä puuttuu enää kaula-aukko ja viimeistely, tämän otan ensimmäisenä työn alle, jospa tunika vielä valmistuessaan mahtuisi neidon ylle. Jatkoon.

Sitten vuorossa oli jotain todella omituista. Tästä pitäisi tulla virkattu hame, mutta olen seonnut ohjeessa niin monta kertaa, että tästä taitaisi tulla vain paljon rumia sanoja. Purkuun, ja uusi yritys joskus suotuisammilla tuulilla. 

 
Ja tästä tulee isona pipa, tämä oli sarjassamme KyJy-aloituksia jotka eivät ole edenneet alkua pidemmälle. Ideana oli tehdä ohut kirjoneulepipa itsevärjätystä Woolista koiralenkeille, mutta 

 
tätä tehdessäni heräsi epäilys itsevärjätyn Woolin riittävyydestä kirjoneuleslipoveriin. Pipa jäi siis jemmaan odottamaan kohtaloaan, jos sen lankoja tarvitsisikin liiviin. Liivistä on tulossa mielestäni oikein kaunis, joten se menee jatkoon, ja pipa holdiin.

Muikkuverkko. Epätoivo iski kaula-aukon kohdalla, onko se sittenkin liian avara. Tästä ei puutu kuin hihat ja viimeistely, joten tämän otan työn alle heti neidon tunikan valmistuttua. Jatkoon.

Viimeisenä vuorossa pitsiverhot, ensimmäinen valmis ja toinen noin puolessa välissä. Virkkaus on siitä kurja laji, että lukeminen tai telkkarin katselu ei oikein onnistu ainakaan minulta samanaikaisesti. Tämä voisi lähteä mukanani lentokoneeseen, kun käyn ukkokullan kanssa syksymmällä Englannissa. Ehdottomasti jatkoon.
 
Lopputuloksena 5 jatkoon, 1 purkuun ja 1 holdiin. Eihän tuo nyt niin paha tilanne ole?
Pienen inventaarihetken jälkeen on hyvä lähteä jatkamaan ikkunanpesua, se on homma jonka aloittaminen on olevinaan aina niin vaikeaa, mutta vauhtiin päästyäni se koukuttaa täysin mukaansa.
Auringonpaistetta on luvassa koko viikonlopuksi, ja syksyä on jo ilmassa. Tästä minä pidän!  
 



2 kommenttia:

  1. Kaikesta sitä perilliset viitsivätkin sanoa. Höh!
    Ja kassissahan oli kaikki , sitä yhtä lukuunottamatta, työnalla olevia töitä.

    Onneksi meillä ei kukaan marise siellä täällä olevista pussukoista ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä saa mitä tilaa, taisi olla lasten vastaveto mun alituiselle natkutukselle ympäri taloa ripotelluista tavaroista :-) Pieni inventointi oli kyllä paikallaan, eipä tee enää mieli ostella lisää lankaa!

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.