lauantai 8. syyskuuta 2012

Kesäkurpitsa - ongelmajäte vai ehtymätön luonnonvara?

Kesäkurpitsa yllätti jälleen kasvattajansa aivan kuin talvi autoilijat joka vuosi. Ensin taimet jurottivat maassa ilman merkkiäkään kasvusta, elokuussa ne pamahtivat yllättäen kasvuun, ja nyt syyskuussa kun paras grillikausi on ohi, meillä sitten olisi sitä kesäkurpitsaa vaikka grillattavaksi.

Olen pakkosyöttänyt perheelleni kesäkurpitsaa miltei kaikissa kuvitelluissa ruokalajeissa, aamupuuro on vielä säästynyt vihreiltä pilkuilta, mutta makaronilaatikkoon raastettu kesäkurpitsa antoi mukavan pehmeän maun. Ainakin minusta. Eilen leivoin kesäkurpitsasta kakkua, josta lapsetkin sanoivat "eihän tästä maistu ollenkaan kurpitsa!" Se oli siis kehu.
Ohje on napattu joskus lehdestä, kakku jopa paranee pakastettaessa joten ohjekin on kahdelle pienelle kakulle:
3 munaa
3 dl sokeria
2 dl rypsiöljyä
5 dl hienoksi raastettua kesäkurpitsaa
7,5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
3 tl kanelia
3 tl vaniljasokeria
1 tl muskottipähkinää
Kananmunat ja sokeri vaahdotetaan, lisätään öljy ja kurpitsaraaste, ja lopuksi joukkoon sekoitetaan varovasti kuivat aineet. Taikinasta tulee kaksi pientä tai yksi tosi iso kakku, paistetaan noin tunti 175 asteessa.

Koska minulla on sellainen geenivika, etten osaa tehdä mitään ruokaa pieniä määriä, kakun paistuessa
laitoin myös kesäkurpitsasämpylöiden taikinan kohoamaan. Ohjeen löysin blogista " kaikki mitä osaan", ja ohje löytyy herkullisen kuvan kera tämän linkin takaa:  http://kaikkimitaosaan.blogspot.fi/2011/08/kesakurpitsaa-sampyloissakin.html

Omat sämpyläni jäivät vähän lituskoiksi, koska en kohottanut niitä enää puolta tuntia ennen paistoa, vaan vartin pullistuminen sai riittää, että ehdin vielä koiruuksien kanssa lenkille. Eilen oli nimittäin kuukauden eka perjantai, ja sehän tarkoittaa neuleiltaa. Ilta sujui rattoisasti kuulumisia vaihtaen, lomat oli aikaa sitten ohi ja olimme palanneet takaisin jalkapalloäitien arkeen. Ilta venähti vähän pitkäksi, kun piti bongata tuttuja poikia taluttamasta Suomi-Ranska -pelin pelaajia kentälle. Kentälle tulo oli kuvattu meidän vinkkelistä hieman huonosti, ja tutut kasvot jäivät näkemättä. Suunnittelimme myös ekskursiota lähiaikoina Titityyn uuteen myymälään, olisikohan varminta kuitenkin jättää lompakko kotiin?

6 kommenttia:

  1. Kesäkurpitsa on ehdottomasti ehtymätön luonnonvara! Meillä käytetään paljon kesäkurpitsaa, laiskana viljelijänä vaan joudun ostamaan sen kaupasta. Kesäkurpitsakakku on yllättävän hyvää. Olen tehnyt myös kesäkurpitsa-karviashilloa ja sekin oli nannaa. Maiskis.

    VastaaPoista
  2. Tuo hillo kyllä kuulostaa hyvältä, kiitos vinkistä! Tänään nautimme jokapäiväisen kesäkurpitsamme ratatoullea muistuttavan kastikkeen seassa, valitettavasti jouduin raastamaan kurpitsan kastikkeeseen hämätäkseni epäluuloisiksi käyneitä perillisiä. Huomiseksi on viriteltävä taas jotain uutta;-)

    VastaaPoista
  3. Hyviä kesäkurpitsavinkkejä! Sain kummitädiltäni valtavan kesäkurpitsan ja lisääkin kuulemma olisi vielä tulossa joten vinkit ovat tarpeen. Siitä jättiläisestä tein paistosta jauhelihan kera ja ison läjän pihvejä.

    VastaaPoista