tiistai 26. heinäkuuta 2016

Ruttutimantit, stage 3

Timantitko ovat tytön parhaita ystäviä? Ainakin rippijuhlien dagenefterissä vannoin tiukasti tiskikoneen nimiin, tuo uskollinen apuri pyöritti nurkumatta koneellisen toisensa jälkeen ja vähitellen keittiössä alkoi näkyä vapaata pöytätilaa. Tokihan timantit ovat kivoja, mutta tiskikone tuntui paljon paremmalta kaverilta.

Tourin kolmannella etapilla tehtiin timanttisukat. Sukkien ohje oli vähintäänkin mielenkiintoinen, ensin heräsi epäilys että Kalle Päätalon jäämistöistä on löydetty Kallen runoilema sukkaohje. Kun otti reippaasti puikot käteen ja alkoi kiltisti tehdä mitä ohjeessa käskettiin, sukkaa alkoi pukkaamaan ihan itsestään. Tierien kutominen oli koukuttavaa, ja sukka valmistui palasissa timantin muotoon.


Aloittelin sukkia juhannuslomamatkalla autossa, ja ennenkuin sain ohjeen rytmistä kiinni, tein ja purin ekaa tieriä muutamaankin kertaan. Ukkokulta kyseli huolestuneena onko tuollainen purkaminen normaalia, kamalaahan se olisi jos minä olisin maailman ainoa sukanpurkaja. Vakuuttelin pakittamisen kuuluvan tukevasti tähän genreen, ja jatkoin sitkeää puurtamista. 

Pientä harmitusta aiheutti oivallus, ettei näitä tehdäkään "kaksi yhtä aikaa" -tekniikalla, vaan joudun oikeasti tekemään kaksi erillistä sukkaa. Kun reissuun lähti vain yksi pyörö, en voinut edes ähertää näitä vuorovedolla. Yritin merkkailla ohjeeseen pahimpia mokiani jotta osaisin mokata toisenkin sukan suunnilleen samalla tavalla.  Ensimmäinen sukka valmistuttuaan oli omituisesti rutussa, mutta kyllä sen sukaksi tunnisti.

Lankana oli Väiskiä värissä ruska, ja oli oikein mukava tuttavuus. Tätä voisi käydä hakemassa lisääkin, kunhan lankatynnyrin kansi menee taas kiinni ilman päälle istumista.


Dimangisukat, Väiski 64 g, puikot 2½, koko S
Tour de Sock stage 3

Koska neljännen etapin sukiksi paljastui helmisukat joita en aikonutkaan tehdä, nitkuttelin nämä saman tien loppuun asti. Ei lähellekään etapin aikarajoja, mutta valmistuivatpa kuitenkin! Sukista tuli mulle jokseenkin sopivat, pientä modausta on havaittavissa kantapään kieppeillä ja sekavat muistiinpanot takasivat taatusti yksillölliset ja keskenään erilaiset sukat. Timanttien väleihin jäi paikoitellen japaninkokoisia reikiä, mutta tuokoot ne sukkiin sellaista pitsimäistä keveyttä ;)



Nämä jäävät siis omiin jalkoihin, testataan samalla Väiskin kulutuskestävyys. Kiva ohje, lanka korosti mukavasti kuviota ja väri on just niin mun mieleiseni. Lopputulos tukevasti plussan puolella.

2 kommenttia:

  1. Hienot timangisukat. Minullakin meinasi usko loppua kun kolmen päivän jälkeen oli 5cm valmiina sis. Resorin mutta kun vaan tekee mitä käsketään niin hyvinhän se sujui. Tuota väiskiä minulla ei olekaan koskaan ollut. Pistetään korvan taakse ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äläpä muuta sano. Vaikeinta mulle taisi olla se ohjeen mukaan tekeminen ;)

      Poista