tiistai 21. huhtikuuta 2015

Matkatuomisia

Olipa mukava palata kotiin, kun oli jotain tuomisia itsellekin! Matkakäsityöni Holst Garnin Coastista valmistui juuri ennen laskeutumista kotimaan kamaralle. Koneessa oli iso ryhmä kiinalaisia eläkeläisiä matkalla Euroopan kiertueelle, ja oli turha kuvitella minun unenlahjoillani ottavansa nokosia siinä metelissä. Porukka oli aika eläväistä sakkia, eivät olleet syödessäänkään hiljaa tai paikoillaan. Mummut jumppasivat koneen käytävällä, kännykkäkamerat tallensivat iloisia ilmeitä ja matkaohjelmaa tavattiin porukalla. Sen verran papereissa oli länsimaalaisiakin merkkejä, että selvitin keikka-aikataulun olevan maa per päivä, ja kohteita oli parikymmentä. Tuohon kyllä totisesti tarvitaankin energiaa! 

Katselin siis leffoja ja virkkailin huiviani kiinalaismummojen hypistellessä valmistuvaa huivia ja näytellessä peukkua ja voitonmerkkiä. Huivi valmistui siis sangen hilpeissä tunnelmissa, ja teki mieli itsekin hieman tuuletella kun sain langanpään pääteltyä.

Huivi Holst Garn Coast, 100 g, koukku 2½

Jos olisin lukenut printtaamani ohjeen tai edes vilkaissut kaaviota, olisi paljastunut ajoissa että vanha tuttuhan tämä:
Ohje Dropsin sivuilta, tunnettu myös Mother of Bride -huivina

Tähän Dropsin huiviin olisi ollut erillinen reunuskaavio, mutta minusta tämä kaksivärinen huivi ei sitä nyt kaivannut. Tummempi ulkoreuna riittää minulle tähän reunukseksi. Lanka oli aivan mahtava tuttavuus, 55% lampaanvillaa ja 45% puuvillaa. Pehmeää eikä kutita, joten täydellinen huivilanka.


Kotiin päästyäni piti tietenkin käydä pihakierroksella olisikos jotain uutta putkahtanut esiin. Lumet olivat kadonneet miltei kokonaan, ja krookuksia työntyy esiin jo pitkin pihaa. Jopa nurmikolla oli pari kukkaa, mikä lie pikku apulainen ne on sinne kuskannut?

Särkynytsydän työntyy esiin uudessa pohjoispenkissä.

Istutin uuteen pohjoispenkkiin kolme revontuliatsaleaa joista kaksi on komeasti silmuilla, mutta kolmas näytti kovin kuolleelta. Raaputin varovasti yhtä oksaa, ja kyllä siellä oli vihreää alla, odotellaanhan siis vielä.
Revontuliatsalea, kyllä kuoren alla on selvästi vihreää!

Etelärinteen uudesta rinnepenkistä piti käydä tihrustelemassa pionit, miten niille kävi talvella. Hyvällä mielikuvituksella näin kaikissa elonmerkkejä, tai sitten se on vain toiveajattelua.
Kiinanpioni Maxima Festiva -tai ainakin pienet alut.

Piha on kyllä odottanut kuopsuttajaansa, ja täytyykin putsailla istutuksia aina tilaisuuden tullen. Kohta saa taas käsityöt jäädä vähän toisenlaisten käsitöiden tieltä, alkaahan ufojen hävityskin olla jo voiton puolella. Minulla on rästissä yksi talvilomapäivä, ja olen nyt jemmaillut kalenteriin sille tilaa ensi viikon alkuun. Olisipa luksusta saada olla yksin koko päivän pihalla puuhailemassa!  

10 kommenttia:

  1. Upea huivi! Eikä todellakaan kaipaa muuta reunusta, juuri noin on hyvä!

    VastaaPoista
  2. Ihana "tuliainen" matkalta, vau! Paras juuri noin, ilman reunuksia.

    VastaaPoista
  3. https://decor-ksa.com/iron-doors/

    https://decor-ksa.com/steel-doors/

    http://mchaabaty.com/factory/

    http://mchaabaty.com/new/

    http://mchaabaty.com/marble/

    VastaaPoista