sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Eräyhäri iltavapaalla

Taas on se aika vuodesta kun ukkokulta pakkaa pyssyt ja koirat autoon ja suuntaa kohti pohjoista. Silloin jään eräyhäriksi pitämään sirkusta pystyssä, laittelen pihaa talviteloille ja sytyttelen kynttilöitä hämärtyvien iltojen iloksi. Vaikka sanavalmis esikoinen kerran paalutti, että "koirat ovat iskän vain linnunmetsästyksen aikaan, sitten se tuo ne likaisina ja takkuisina kotiin ja äiti hoitaa niitä taas seuraavat 11 kk.",  järjestely sopii minulle mainiosti. Itse asiassa on vähän tyhjä olo kun ei ole koiria pyörimässä jaloissa, nyt onneksi Joe on kotipoikana vielä odottelemassa ensi syksyä.
 
Vielä keskiviikkona pihan pihlajat olivat tämän näköisiä, mutta torstain ja perjantain välisenä yönä meille tuli ruska. Tänä vuonna ruska taitaa olla nopea ilmestys, hätistin poitsun vielä nurmikon leikkuuseen että saa silputtua pudonneita lehtiä nurmikolle. Meidän perheessä välillä törmää itä ja länsi, tällä kertaa pihlajanmarjojen muodossa. Kainuulaisen mieheni mukaan paljon pihlajanmarjoja tarkoittaa lumista talvea, minä hämäläisenä toistelin "pihlaja ei jaksa kantaa kahta taakkaa". Totesimme että hyvä ennustus, meidän perheessä pihlaja sen tietää joka vuosi :P

On ollut mukava lukea arvontakommenttejanne, aika moni tuntuu pitävän syksystä, muutamia pimeät illat masentavat ja väsyttävät. Ei ole varmaan vaikea arvata minun mielipidettäni, nautiskelun puolellehan tämä kallistuu vahvasti. Samoin pidän keväästä, pidän siitä kun ympärillä tapahtuu ja luonto muuttuu koko ajan. Keväällä on taas uuden alku ja kaikki on mahdollista, syksyllä hiljennellään tahtia ja valmistaudutaan talven tuloon. Yksi suosikkikirjoistani on Veikko Huovisen Hamsterit, olen lukenut sen useana syksynä ja hihitellyt talveen varautuvaa kaupunkilaisperhettä jota naapurin maalaisukko tuntuu vedättävän kunnolla 6-0.

Kyjyjen saralla sato on hieman tylsähköä, samaa tablettisarjaa jälleen yksi tehtynä. Toinenkin olisi päättelyä vaille valmis, nyt on siis melkein 9 työtä valmiina. Jee.
Kyjy #12, kattausliina, tämä yksilö 84 g
 
 
Tässä erään iltavapaan aikana blogeja surffaillessani päädyin aivan uskomattomalle sivustolle. Avatkaa linkki vain omalla vastuulla, jos omaat taipumuksen hurahtaa jouluhössötykseen, tässä on todellinen highway siihen tarkoitukseen.  Amerikassa osataan joulun odotuksestakin tehdä projekti, ja huomasin olevani armotta myöhässä. Mitäpä sitä näillä geeneillä muuta voisi odottaakaan, nyt pitäisi aikataulun mukaan olla jo neljä viikkoa touhuttu täysillä, siivottu sisääntulot, makuuhuone ja kylppärit, listat laadittu kansioon järjestykseen ja tehty joululahjat opettajille. Kyllä tuli jo ikävä Marttojen neuvoa "siivoa komerot jouluksi vain jos aiot viettää joulusi komerossa", kunnes eteeni tuli vihje sisäänkäynnin järjestämiseksi: "vie tavarat takapihalle, niin sisäänkäynti näyttää siistimmältä".
 
Nyt lähden Joen kanssa ihailemaan ulkokynttilöitä, pentu luo jo pitkiä katseita tänne päin ja käy välillä kerjäämässä rapsutuksia. Kylmeneviä syysilmoja luvassa, nauttikaahan ruskasta missä sitä vielä/jo on. Ja tervetuloa uusille lukijoille, Katsa, Eija L, Jenni, Mammutti ja Sude!

4 kommenttia:

  1. Onnistuin tavuttamaan otikkosi muotoon e-räy-häri. Hieman kummalta tuntui ja mietin että mitähän meinaat. Mutta kun aloin lukea lisään niin hokasin lukivirheeni. Sain hyvät naurut:)
    Meillä jouluun valmistautuminen sujuu hivenen nopeammin ja kepeämmällä agendalla.
    Ja joka vuosi on joulu tullut ja mennytkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Joskus aikaisemminkin olen törmännyt tuohon taivutusmuotoon, ja varmaan lapset kyllä tunnistaisivat äipän myös e-räyhärinä ;-)
      Juu, ei meilläkään jouluun valmistuta ihan tuolla pieteetillä, amerikkalaiset osaavat näköjään vetää kunnon överit aiheesta kuin aiheesta. Panostamme enemmän yhdessäoloon ja hyvään syötävään, lahjoja meillä jaetaan aika harkiten ja tarpeeseen ihan periaatteesta. Emmekä vietä jouluamme komerossa :P

      Poista
  2. Mä huomasin meijän takapihan tuomessa että ruska tuli ihan yhdessä yössä. Samaten ko villiviinissä. Ihan uskomatonta. Me on nyt täällä kans vähä arvottu et kuinkahan käy, aina on sanottu et pihlaja ei kanna kahta taakkaa... Mä vaan niin kovin toivon sitä lunta tulevaksi.
    Hyvän näkösiä nuo sun kattausliinat. Mulla on hieman nihkeetä nuitten KyJytöitten kans... Tekis mieli tehä taas ihan kaikkea muuta ko niitä. Noh, onneksi jouluun on vielä aikaa ;)
    Ihanan värikästä syksyä ja kynttilöiden loistetta ja lämpöä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillähän pihlajat ennustavat samoin kuin minulla, saapa nähdä kuinka käy! Lunta kyllä toivoisi, kasvit talvehtisivat paljon paremmin.
      Ihme kyllä, vielä ei ole tuo kattausliinojen malli alkanut tökkimään, ne ovat olleet oikein kivoja välihommia, pylväs silloin tällöin aina kun ehtii. Vielä pitäisi saada kaksi alulle, ja tietty ne muutkin puuttuvat... Yritän olla kovin huoleton kyjyilijä, uusia ufoja on taas tiedossa, mutta ompahan taas jotain mitä väsätä pois ;-)

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.